Quantcast
Channel: Kaupunkiuutiset
Viewing all 557 articles
Browse latest View live

Keräilijät kohtaavat tänään Hauholla

$
0
0
Hauholla tänään lauantaina järjestettävät Keräilykuume Antiikki-ja Keräilymarkkinat kokoavat antiikkiväen ja keräilijät Vitsiälän lavalle.
 
Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma tuo Vitsiälään yli 30 antiikki- ja keräilyalan kauppiasta ympäri suomen.
 
- Myynnissä on esimerkiksi design-lasia, keittiöantiikkia, keräilyrahoja, vanhoja kalusteita, antikvaarista kirjallisuutta, koruja, hopeaa ja keräilypostikortteja, kertoo tuottaja Torsti Nieminen tapahtuman järjestävästä ExpoNovasta.
 
Vanhojen rahojen ja postikorttien asiantuntija arvioi yleisön mukanaan tuomia keräilykohteita.
 
Tapahtumasta voi Niemisen mukaan tehdä hyviä löytöjä kesän juhliin.
 
Antiikki-ja Keräilymarkkinat Vitsiälän lavalla hauholla, lauantaina 3.8.2013 kello 9–15. Aikuisilta sisäänpääsymaksu. Lapset aikuisen seurassa maksutta.

Indie-elokuvaohjaaja imee vaikutteita brittidekkareista

$
0
0
Teemu Saarinen ja Miika Hakala kuvasivat musiikkivideota Vankilamuseossa. Indie-elokuvaohjaaja Hakalan kipinä tarinoiden kertomiseen syttyi jo lapsena.
Vankilamuseo herää henkiin. Tai oikeastaan selli numero 10, jonne ei ahtaanpaikankammosta kärsiville ole asiaa; silti sinne on ahtautunut pieni kuvausryhmä.
 
Kyseessä on hämeenlinnalaislähtöisen indie-elokuvaohjaajan Miika Hakalan tuorein projekti, musiikkivideo rockyhtye Sykäykselle, jota tähdittää muusikkorenttujen lisäksi näyttelijä Jorma Tommila. 
 
Pienibudjettisten elokuvien monitoimimiehen Hakalan kipinä tarinoiden kertomiseen leimahti liekkeihin jo lapsena.
 
- Lapsena olin sarjakuvien ja kuunnelmien suurkuluttaja, tein niitä itsekin. Äiti rustarisi tarinoitani ylös, kun en osannut vielä kirjoittaa.
 
Ala-asteella Hakala tapasi aisaparinsa Tomi Pietilän.
 
- Päädyimme kuvaamaan ensimmäiset takapihaleffamme vanhalla VHS-kameralla.
 
Samalla syntyi perusta TM-Films-elokuvayhtiölle, jonka ensimmäinen kokoillan voimannäyte, Uuteen kesään, sai ensi-iltansa 2009 Verkatehtaalla. Elokuussa ilmestyy kaksikon yhtiön toinen pitkä indie-elokuva, Pahaa verta, jota on työstetty jo kolme vuotta.
 
Kamera pyörii viikonloppuisin
Hakalan mukaan parasta indie-elokuvia tehdessä on, että tekijöillä on lähtökohtaisesti täysi valta päättää kaikesta mahdollisesta tuotantoon liittyvästä.
 
- Se on tärkeää, sillä rahoituksen mukana osa projektin kontrollista siirtyy herkästi rahoittajalle. Isoissa studiotuotannoissa kustannukset ovat jo niin hurjia, että elokuvat on pakko tehdä miellyttämään mahdollisimman laajaa katsojakuntaa. 
 
Indieleffat tarjoavatkin hyvän vaihtoehdon esimerkiksi Hollywoodin megaelokuville.
 
- Niiden ongelmaksi on muodostunut ironisesti juuri raha, jota leffan pitää tuoda takaisin vähintään sama määrä, mielellään enemmän. 
 
- Se aiheuttaa suurta varovaisuutta kalliiden elokuvien tuotannoissa. Käsikirjoituksista yritetään viilata kaikkia miellyttäviä. Tämän kesän jättituotannoista mielestäni ainakin Man of Steel sortuu juuri tähän.
 
Hakala kuitenkin myöntää, että raha on myös mahdollistaja.
 
-  Indieleffojen tekeminen on usein ilta- ja viikonloppuduunia, koska ihmisillä on pakostakin muuta työtä. Rahoitus tulee siis omasta pussista tai apurahoista ja tukijoilta.
 
Puhtaasti hartiavoimin
Kuvauksista on välillä loisto kaukana. Vuoden 2011 sydäntalvi on jäänyt Hakalan mieleen.
 
- Ulkona paukkui 30 astetta pakkasta. Erään näyttelijän roolivaatteet jäätyivät päälle, tiimiltä katosi tunto raajoista ja kameran akut eivät kestäneet kerrallaan viittä minuuttia pidempään. Vietimme ulkona tunnin tai kaksi.
 
Nyt ponnistelu palkitaan, sillä Pahaa verta saapuu teattereihin 23. elokuuta. Voimakkaita vaikutteita on imetty niin Agatha Christien kirjallisuudesta kuin dekkarisarjoista ja -elokuvista.
 
- Iso inspiraation lähde on ollut Midsomerin murhat. Teatterilevitys tulee toivottavasti avaamaan uusia ovia tulevaisuudessa. 
 
Hakala elää unelmaansa.
 
- Minulla on paljon tarinaideoita päässäni, jotka toivottavasti saamme käännettyä joskus elokuviksi. Haluan tehdä elokuvien ohessa myös musiikkivideoita mielenkiintoisille artisteille laidasta laitaan genreen katsomatta.
 
Studioelokuvat liippaavat läheltä
Järjestelmäkameroista on tullut nykyään indiekentällä suosittua kalustoa huikeasti kehittyneen kuvanlaadun ja linssivaihtoehtojen ansiosta.
 
- Parannukset auttavat katsojia keskittymään teknisten puutteiden sijasta enemmän leffan tarinaan ja hahmoihin, mikä auttaa indieleffoja kilpailemaan tasaväkisemmin isojen tuotantojen kanssa.
 
Hakala kuvailee järkihintaisen tekniikan tason yltävän lähelle kalliita studiotuotantoja. 
 
- Eroa on vielä paljon, mutta se on merkittävästi kaventunut viiden vuoden sisällä. Mielestäni indieleffat pärjäävät nykyään ihan mukavasti.  
 
 
 

Katteen liikennejärjestelyt eivät menneetkään kuin Strömsössä

$
0
0
ETUAJO-OIKEUS. Eureninkadun liikennevaloista moottoritien rampille kiihdyttävä (sininen auto) joutuu jarruttamaan, kun Lahdensivuntieltä kaarretaan etuajo-oikeuden ansiosta suoraan eteen.
PARKKITALOON VAI TAMPEREELLE? Autoilijalle syntyy Turuntien sillalla mielikuva, etta vasemmalta kaistalta mennään Tampereelle. Kaivokadulla paljastuukin, että päädytäänkin parkkitaloon.
PALLOVALO. Eureninkadulta Turuntielle kääntyviä ohjaa "pallovalo", kun asiantuntijan mielestä tässä pitäisi ehdottomasti olla "nuolivalo". Valoissa jonottava vastaan tuleva liikenne hämää väkisin vasemmalle kääntyviä.
Muutamia viikkoja sitten avatun Hämeenlinnan moottoritiekatteen ympäristön uudet liikennejärjestelyt eivät ole kaikkien alan ammattilaisten mielestä kaikilta osin onnistuneita ja loppuun asti harkittuja. Neljästä uudesta risteyksestä löytyy kolme erikoista ratkaisua. Kahden risteyksen liikennejärjestelyt ovat "onnettomuusherkkiä".
 
Ennakoitavissa on, että muutamissa paikoissa on luvassa lisäongelmia liikekeskuksen avauduttua reilun vuoden päästä.
 
Vaarallisin paikka on Eureninkadun eteläisessä päädyssä, josta liikenne ohjautuu sekä Paasikiventielle keskustan suuntaan, Lahdensivuntielle Myllymäkeen sekä Helsinki–Tampere -moottoritielle.
 
Lahdensivuntieltä heti moottoritielle
Eureninkadulta liikennevaloista suoraan moottoritien liittymään kohti etelää kiihdyttävälle tulee varmasti täytenä yllätyksenä se, että Lahdensivuntieltä voi ajaa ilman liikennevalo-ohjausta tai kärkikolmioliikennemerkin vaikutusta suoraan kiihdytyskaistalle. Lahdensivuntieltä moottoritielle ajavalla on etuajo-oikeus verrattuna Eureninkadulta suoraan moottoritien liittymään ajaviin.
 
- Erikoinen ratkaisu. Eureninkatua ajava ei edes näe korkeuserojen vuoksi, että Lahdensivuntieltä on suora kääntymismahdollisuus rampille, koska siinä kohtaa on pieni nyppylä. Lisäksi Lahdensivuntieltä sillalle ja edelleen Paasikivenkadulle valoissa jonottavat ovat Eureninkatua ajavalle näköesteenä. Lahdensivuntieltä tullaan moottoritien rampille "kuin puskista", liikenneopettaja Jiri Kattelus Parolan autokoulusta huomauttaa.
 
Hänen mielestään Lahdensivuntieltä moottoritielle kääntyville pitäisi olla ehdottomasti kärkikolmio.
 
- Se ratkaisisi koko homman.
 
Kaista vie parkkitaloon
Toinen riskipaikka peltien kolhimisille löytyy käännyttäessä Turuntien sillalta vasemmalle Kaivokadulle. Kääntymismahdollisuus on kahdelta kaistalta. Mitkään liikennemerkit tai katumaalaukset eivät kuitenkaan osoita, että vasemmalta kaistalta kääntyvä joutuu Kaivokadulla kaistalle, josta pääsee vain parkkitaloon.
 
- Tuossa paikassa ainakin ulkopaikkakuntalainen on oudon tilanteen edessä, jos tavoite oli ajaa kohti moottoritietä. Jää vain muutamia metrejä aikaa vaihtaa Kaivokadulla oikealle kaistalle. Se aiheuttaa varmasti sumppuja ja vaaratilanteita, kun takaa tullaan jo hyvällä vauhdilla, Kattelus arvioi ammattilaisen silmin.
 
Kolmas ihmettelypaikka löytyy Eureninkadun ja Turuntien liikennevaloista. Kun Eureninkadulta käännytään kahdelta kaistalta vasemmalle Turuntien suuntaan, liikennettä ohjaa "pallovalo". Harva uskaltaa kuitenkaan kääntyä reippaasti vasemmalle, koska Eureninkatua etelän suuntaan ajavat jonottavat samaan aikaan samoissa valoissa. Valojärjestelmä ei kerro, että vasemmalla kääntyminen on mahdollista, ja vastaan tuleville palaa punainen.
 
- Siihen olisi pitänyt asentaa nuolivalo, niin kaikki ymmärtäisivät, että vastaan tuleva liikenne ei liiku samaan aikaan risteysalueella. Nyt normaali pallovalo hämää pahasti, Jiri Kattelus arvioi.
 
 

Hämeenlinnan asuntokauppa elpyy pikkuhiljaa 10 prosentin notkahduksestaan

$
0
0
KIINTEISTÖKAUPPA ELPYY VÄHITELLEN. Hämeenlinnassa isojen asuntojen myyntiajat ovat pitkiä, mutta keskustan pienet kohteet menevät kaupaksi hyvinkin nopeasti. Mökkikaupan tilanteesta välittäjillä on erilaisia näkemyksiä.
Hämeenlinnassa asuntokauppamäärät putosivat keväällä noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.  Kevään notkahdus ei ole juurikaan vaikuttanut asuntojen hintoihin. Tällä hetkellä ylitarjontaa on suurista perheasunnoista, ydinkeskustan pienistä asunnoista taas on pulaa.
 
Neljästä hämeenlinnalaisesta kiinteistövälittäjästä kaksi näkee asuntokaupan selkeästi jo piristyvän.
 
Myyntiajat pidentyneet
Hämeenlinnassa kysytyimpiä ovat kerrostalokaksiot ja pienet rivitaloasunnot. Kesän korvilla kauppamäärät ovat lisääntyneet, mutta myyntiajat ovat pidentyneet kaikissa muissa paitsi rivitaloissa. Asuntojen hinnat eivät ole juurikaan pudonneet.
 
- Pienet asunnot ovat myös parhaiten säilyttäneet hintansa, Kiinteistömaailma Asuntopalvelu Nieminen Oy LKV:n yrittäjä LKV Raija Nieminen sanoo.
 
Kalliiden, yli 300 000 euron kiinteistöjen myynti vaatii aikaa.
 
- Aiemmin tehtiin kymmeniä vastaavia kauppoja vuodessa. Kyllä niitäkin kauppoja on nyt tehty, mutta harvemmin.
 
HSP hintaseurantapalvelun mukaan vuonna 2012 Hämeenlinnan alueella välittäjien tekemät kaupat vähenivät 16 prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Tammi-kesäkuussa 2013 asunto-osakekauppojen määrä Hämeenlinnassa putosi noin 10 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
 
- Vaikka kauppamäärät ovat alkuvuodesta pudonneet, Kiinteistömaailmassa Hämeenlinnassa on hyvä tilanne, ja nyt asuntokauppa on selkeästi vilkastunut.
 
Markkinoilla varovaista
Maaliskuussa asuntokaupan notkahdus oli jopa 30 prosenttia, mihin vaikutti pitkälti asunto-osakkeiden varainsiirtoveron muutos. Moni pyrki tekemään kaupat helmikuun puolella.
 
- Kiinteistönvälitysalalla alkuvuosi on ollut haastava. Kaupankäynti on ollut rauhallista, myyntipäällikkö LKV Harri Heinonen Huoneistokeskus Oy:stä sanoo.
 
Asuntokauppaan vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne. Pankit ovat varovaisempia lainanannossaan, ja uutta asuntoa ei hankita ennen kuin vanha on myyty, mikä näkyy myös Hämeenlinnan asuntomarkkinoilla.
 
- Hinnoissa 300 000 euroa on kipukynnys. Hirveästi sen yli ei ole kauppoja tehty.
Ydinkeskustan asunnot ovat haluttuja, mutta eivät mihin hintaan tahansa. Jos kohde on ylihinnoiteltu, on myyntiaika pitkä.
 
- Kysyntää on oikein hinnoitelluilla keskustan ja lähialueiden kohteilla, Heinonen sanoo.
 
Hintataso ennallaan
Myyntipäällikkö LKV Kimmo Halonen Habitasta sanoo, että keskustan asuntojen hintataso on korkea, mutta katteen uudisasunnotkaan eivät tuo tilanteeseen helpotusta, sillä niiden neliöhinta, noin 4000 euroa, on kova.
 
- Yleisesti asuntojen keskihintaa ei voi sanoa, sillä hinta riippuu kohteesta. Kokonaishintaan vaikuttaa kohteen ikä, kunto, putkiremontit ja muut tekijät. Ainoastaan uusissa kohteissa voidaan puhua kaavamaisesti neliöhinnoista, Halonen sanoo.
 
Ydinkeskustan pienet kerrostaloyksiöt ja -kaksiot menevät kuitenkin kaupaksi yleensä viikossa tai kuukaudessa. 
 
- Tarjontaa on tällä hetkellä isoista rivi- ja omakotitaloista, ja se tietysti vaikuttaa myyntihintoihin. Niiden hinnat ovat pysyneet viimeiset puolitoista vuotta kuitenkin samalla tasolla, ei ole tapahtunut arvonnousua, mutta ei laskuakaan.
 
Tonttitarjonta vaikuttaa
Kaupungin sisällä eri alueiden hintavertailua on vaikea tehdä kohteiden erilaisuuden vuoksi. Lammilla, Tuuloksessa, Hauholla ja Rengossa on ihan oma hintatasonsa.
 
- Katuman alue on hieno, mutta siellä on suhteellisesti edullinen hintataso verrattuna Kaurialaan. Sairiossa taas on paljon vanhoja omakotitaloja, joten hinnat eivät voi olla tähtitieteellisiä, toimitusjohtaja LKV AKA Reetta-Maria Tolonen-Salo Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy:stä sanoo.
 
Tällä hetkellä asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia.
 
- Nyt 2000-luvun alussa valmistuneesta omakotitalosta ei ehkä saa sitä, mitä siitä on itse maksanut, tai saa korkeintaan saman hinnan.
 
Kysyntään vaikuttaa myös kaupungin tonttitarjonta. Siirin alueelle kaavoitetut noin 110 tonttia vähentävät selvästi omakotitalojen kysyntää.
 
- Ensin ihmiset odottavat tonttipäätöstä, ja rakentavat sitten mieluummin oman uuden talon, jos saavat tontin.
 
Myös ihmisten arvostukset muuttuvat. Harva enää haluaa remonttikohdetta.
 
- Nykyisin 20–30 -vuotiaat haluavat valmiita taloja.
 
Asuntoja kuitenkin laitetaan myyntiin pikkuhiljaa yhä enemmän.
 
- Näyttäisi, että asuntokauppa piristyy ja valoa näkyy tunnelin päässä.
 

 

Mökkikaupassa vaihtelua

Kesämökkikauppa lähti tänä vuonna aikaisin liikkeelle, jo huhtikuussa tehtiin ensimmäiset kaupat.
 
- Nyt on tehty kauppaa jopa edullisista ns. mummonmökeistä, Kiinteistömaailma Asuntopalvelu Nieminen Oy LKV, yrittäjä LKV, KaT Raija Nieminen sanoo.
 
Järvenrantapaikat säilyttävät hintatasonsa.
 
- Järvenrantapaikat, joissa on korkeammat hinnat, niiden ostopäätöstä ihmiset harkitsevat pidempään ja myyntiajat ovat pidentyneet.
 
Huoneistokeskus Oy on tehnyt mökkikauppaa jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten. Laadukkaat kohteet suurten vesistöjen äärellä ovat kysyttyjä. Vanhempiin ja varustelutasoltaan vaatimattomampiin mökkeihin kysyntää on ollut vähemmän.
 
- Ihmisten vaatimustaso on kasvanut. Hintataso on pysynyt vakaana. Kaupankäynti on aavistuksen vilkastunut, ja hyvistä kohteista ollaan valmiit maksamaan, sanoo myyntipäällikkö LKV Harri Heinonen Huoneistokeskus Oy:stä.
 
Hinnat maltillisia
Myyntipäällikkö LKV Kimmo Halonen Habitasta sanoo, että mökkien kysyntä on aiempia vuosia hiljaisempaa.
 
- Tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa. Mökkien hinnat eivät ole juuri nousseet, Halonen sanoo.
 
Toimitusjohtaja LKV AKA Reetta-Maria Tolonen-Salo Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy:stä on sitä mieltä, että mökkikauppa ei ole enää niin korkealle hinnoiteltua kuin 2-3 vuotta sitten.
 
- Edulliset vapaa-ajan asunnot ovat kysyttyjä. Kalliit kohteet eivät oikein liiku, ja kohteiden lähtöhinta on vähän pudonnut.

 

Nuorten terveysneuvontapisteessä kynnys on matala

$
0
0
KÄY SISÄÄN. Nuorten terveysneuvontapiste on Viipurintien terveysasemalla pääovista tultaessa heti hissien jälkeen oikealla, Jouppi ohjeistaa.
Kesä on tunnetusti tavanomaista hiljaisempaa aikaa Viipurintien terveysasemalla. F-siivessä toimiva, pääovista sisään mentäessä aivan hissien vieressä oleva nuorten terveysneuvontapiste oli suljettuna heinäkuun alusta pari viikkoa. Uuden lukuvuoden käynnistyessä 14–25-vuotiaiden asiakkaiden virta alkaa tasaisesti nousta, mitä pidemmälle syksy etenee.
 
- Hienoina kesäpäivinä ei huolet nuoria paina, sateisina päivinä puhelin saattaa soida tiivisti. Koulujen alkaessa arki saattaa tulla sitten ankaralla tavalla vastaan, terveydenhoitaja Paula Jouppi kertoo.
 
Tuula Koivistoista loppuvuoden sijaistava Jouppi on toiminut parikymmentä vuotta terveydenhoitajana sekä viitisen vuotta Lyseon lukion opiskelijaterveydenhuollossa.
 
- Parin viikon kiinnioloaika tuntui heti kävijämäärissä, varsinkin e-pillerireseptejä uusittiin. Syksyn tullessa käsittelemme täällä yhä enemmän kaikkia nuoruuteen liittyviä asioita.
 
Nuorten terveysneuvontapisteessä tarjotaan tukea ja keskusteluapua niin mielen- ja seksuaaliterveyteen kuin elämänhallintaan liittyvissä asioissa.
 
Aina voi ottaa yhteyttä
Kesän jälkeen perhekriisit, vaikeudet koulussa tai ystävyyssuhteissa, masennus, univaikeudet ja syrjäytymisen uhka lisääntyvät. 
 
- Monella on elämänhallinta kadoksissa tyystin. Syksyn alkaessa huoleton kesärytmi saattaa jäädä päälle. Kukutaan yöt ja nukutaan pitkään, vaikka me ihmiset olemme päiväeläimiä. 
 
- Sen seurauksena ollaan koko ajan tasaisesti väsyneitä. Yli puolet nuorista toivookin saavansa apua elämänhallintaan ja psyykkisiin ongelmiin.
 
Nuorten terveysneuvontapiste on matalankynnyksen paikka avun hakemiseen. Apua tarjoavat Joupin lisäksi myös psykologi ja lääkäri.
 
- Tänne voi tulla juttelemaan myös ilman ajanvarausta, ahdistaa tai painaa mieltä sitten mikä tahansa asia. Täällä ei syyllistetä ketään. Minuun voi ottaa aina yhteyttä, puhumaan pääsee tarvittaessa jopa saman päivän aikana. 
 
Joupin mukaan nuoret ottavat usein yhteyttä tekstiviesteillä ja sähköpostilla.
 
- Sähköposteihin ja tekstareihin vastaan, mutta niiden välityksellä en ala ketään hoitamaan. Nopeiten pääsee soittamalla tai tulemalla paikan päälle, hän huomauttaa.
 
Asioiden hoitaminen alkaa keskustelulla, jossa Jouppi kartoittaa nuoren huolet, ennen kuin ohjaa tarvittaessa eteenpäin.
 
- Ajanvaraus lääkärille ja psykologille menee minun kauttani. Meillä on joustava henkilökunta.
 
Joupin mukaan moni nuori tarvitsee aikuisen neuvoa. 
 
- Kuten talonrakennuksessa, perustusten ja vesikaton täytyy olla kunnossa. Olemme täällä tukipilareina.
 
Taakka vai kokemus?
Jouppi kannustaa nuoria ja heidän läheisiään ottamaan yhteyttä terveysneuvontaan hyvissä ajoin. Hän arvioi, että nykysuomalaisen pinnallisen mentaliteetin mukaisesti apua ei haeta kovin herkästi – eikä ikinä liian aikaisin.
 
- Masennusta on hirveän vaikea myöntää, mieluummin se kätketään. Nuorten keskuudessa heikkous ei ole valttia, koska kaikkien pitää kauniita, rohkeita ja toiminnallisia. 
 
Ongelmat ovat kasvaneet viime vuosina. Niitä ilmenee usein nykyisillä parikymppisillä nuorilla – 1990-luvun alun laman lapsilla.
 
- Tosiasia on, että kenen tahansa lapsille voi tulla vastoinkäymisiä.
 
Jouppi huomauttaa, ettei pidä käpertyä murheisiin. Puskaradion ansiosta yhä useampi nuori on hakenut apua terveysneuvontapisteestä.
 
- Olemme onnistuneet saamaan hyvin kontaktin nuoriin. He ovat huomanneet, että asiat ovat hoidettavissa. Nuorille pitää puhua suoraan ja rehellisesti, vaikka he saattavat tulla arastellen paikalle.
 
Kukaan ei väitä, että nuoruus olisi ruusuilla tanssimista.
 
- Jotkut tarvitsevat apua kulkemaan sen läpi. Esimerkiksi koulukiusaaminen on yksi pahimmista asioista. Ison taakan sijaan sen voi yrittää hyödyntää kokemuksena, josta saada perspektiiviä paitsi omaan, myös jonkun toisen kiusatun elämään. Onkin hienoa nähdä vuosia myöhemmin nuori, joka on saanut asiansa kuntoon.
 
 

Tukea ja neuvontaa

Vastaanotto pääterveysaseman F-siivessä, Viipurintie 1–3. 
Avoinna ma–to kello 8–15 ja pe kello 8–13.
Terveydenhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta arkisin kello 10.30–11.30.
Ajanvaraus samana aukioloaikana numeroista 036213920 tai 0505461389.
Henkilökuntaan kuuluvat myös psykologi ja lääkäri.
Käynnit ovat maksuttomia.

 

Mätäkuun myytissä on jotain perääkin

$
0
0
Kuva: Toni Rasinkangas
Mätäkuu on kansanperinteestä tuttu, kuukauden mittainen ajanjakso loppukesällä. Satoja vuosia se merkittiin kalentereissa alkavaksi 23. heinäkuuta ja päättyväksi 23. elokuuta. Suomessa käsitteen otti käyttöön jo 1500-luvulla Mikael Acricola ja almanakoista se poistui vasta vuonna 1996. Kansan uskomuksissa mätäkuuta pidettiin terveyden kannalta erityisen vaarallisena aikana, jolloin haavat tulehtuivat erityisen helposti. Myytti sai tukea vuonna 2009, kun Töölön sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan riski leikkaushaavan merkittävään tulehtumiseen oli heinä-elokuussa kaksi kertaa muuta vuotta suurempi.
 
- Kyllähän näistä asioista on monenlaisia näkemyksiä, mutta muistan lukeneeni, että mätäkuusta on tehty myös väitöskirja, työterveyslääkäri Mika Heikkinen Linnan Klinikalta sanoo.
 
- Sen mukaan infektioriski on tällä ajanjaksolla noin 30 prosenttia suurempi. 
Haavoja metsälenkiltä
 
Kesän lämpimät ja kosteat kelit suosivat monenlaisten bakteerien ja tautien leviämistä. Lomien loppumisen aikaan podetaan tulehtuneita haavoja, erilaisia ihoinfektioita, mutta myös nielutulehduksia ja angiinoita.
 
- Perstuntumaltahan nämä asiat liittyvät aika paljon siihen, että ihmiset liikkuvat porukoissa paljon muuta vuotta enemmän ja tartuttavat toisiaan.
 
- Kevyt vaatetus ja luonnossa liikkuminen tuovat sitten mukanaan näitä haava-asioita ja tulehtuneita nilkkoja. Lääkärin näkökulmasta loppukesästä ovat tulollaan vielä hirvikärpästen joskus viikkokausiakin kiusaa tekevät puremat ja erilaisten pörriäisten levittämät taudit, kuten jänisrutto ja nivelrokko.
 
Helteillä bakteerit lisääntyvät ruoka-aineissa hyvin nopeasti ja ruokamyrkytysten ja ripulitautien riski kasvaa huomattavasti. 
 
- Tämä on kyllä ihan päivänpolttava kysymys tällä hetkellä, Heikkinen sanoo.
 
- Vaikka suomalaisten vatsataudeista 80 prosenttia on virusperäisiä, niin kyllä kotimaista alkuperää olevaa salmonellaakin jatkuvasti löytyy. Tartunnanlähteinä ovat usein huonosti valmistettu kana, majoneesipohjaiset ruuat tai pesemättä jäänyt salaatti.
 
Mätäkuun juttu?
 
Mätäkuun perinne juontaa alkunsa jo tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta, jolloin kesän kuumin aika tunnettiin koiranpäivien nimellä. Nimensä tuo kolmisen viikkoa kestänyt aika oli saanut Canis Majorin eli Ison Koiran tähtikuviosta ja sen kirkkaimmasta tähdestä Siriuksesta eli Koirantähdestä, joka heinäkuun puolenvälin jälkeen tulee pois Auringon takaa ja alkaa näkyä aamuisin juuri ennen auringonnousua. 
 
Mätäkuu-nimitys on oikeastaan käännösvirheen seurausta.  Saksassa otettiin käyttöön sana Rodenmonat, joka tarkoittaa kaskeamiskuuta . Tanskalaiset käänsivät sanan muotoon råddenmåned (mätäkuu). Tämä termi kulkeutui sitten Tanskasta Ruotsiin ja viimein myös Suomeen. 
 
Kansankielessä puhutaan joskus mätäkuun jutuista. Näillä tarkoitetaan heinä–elokuussa julkaistuja, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia, jotka saavat palstatilaa, koska kesällä tapahtuu tavallista vähemmän uutisoimisen arvoisia asioita.
 
Lähteet Duodecim-lehti, Wikipedia

Hämeen keskiaikamarkkinat palaa linnaan

$
0
0
 Emmi Välke, Eveliina Pulli, Eevi Pulli, Anna-Maija Ihander ja Nana Åsten höystävät Räikän musiikkia huumorilla ja riehakkaalla lavaesiintymisellä. Kuva: Riikka Helenius
Ritarit taistelevat taas viikonvaihteessa Linnanniemellä. Kuva: Iisakki Kiemunki
Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry järjestää jälleen Hämeen keskiaikamarkkinat 16.–18.8. Tarjolla on taistelunäytöksiä, tanssia, laulua, leikareita, komeljanttareita, lastenohjelmaa ja Linnanpuistoon levittäytyvä laaja markkinatori. Tapahtuma palaa muutaman vuoden tauon jälkeen takaisin linnaan.
 
- Linnassa kuullaan musiikkiesityksiä ja eteläpihalle levittäytyy turnajaiskenttä. Näin saamme Kustaa III:n kadun varteen enemmän tilaa torikojuille, toiminnanjohtaja Sanni Hallanvaara toteaa.
 
- Yhteistyö museoviraston kanssa on sujunut hyvin, Hallanvaara kiittelee. 
 
Rohan Tallien hevosturnajaiset käydään linnan eteläpihalla lauantaina kello 11.30 ja 16 sekä sunnuntaina kello 12 ja 15. Perjantai-iltana vietetään Säädyttömien yötä ja lauantaina Jaan Flaamilaisen ehtookestejä. Ohjelmassa on musiikkia ja tulitemppuja, lauantai-iltana myös turnajaisnäytös.
 
Sirkustaideryhmä Faysas esittelee tulijongleeraustaitojaan Säädyttömien yössä. 17-vuotiaan Kanerva Keskisen ja 16-vuotiaan Iida Vuorisen muodostama sirkustaideryhmä esiintyy myös päiväsaikaan markkina-alueella.
 
- Viemme yleisön visuaalisesti näyttävän tulitaiteen, mm. tulikepeillä jongleerauksen ja passauksen sekä kiinnostavan nykysirkuksen maailmaan, Keskinen lupaa.
 
Lauantai-illan pimetessä nähdään tuliteatteri Flamman show ja lauantaiyönä iltapitojen päätteeksi egyptiläisen Youssef Chahinen ohjaama Kohtalo. Elokuva kertoo 1100-luvun islamilaisessa Espanjassa asuvasta arabifilosofi Averroësista, jonka Aristoteleen ihannointi ja maltilliset näkemykset eivät miellytä kaikkia. Kohtalossa kuvataan suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden taistelusta. Elokuvan alustaa dosentti Pekka Masonen Tampereen yliopistosta.
 
Greenrose Faire julkaisee levyn
 
Tamperelaiselle keskiaika- ja kelttivaikutteista folk rockia soittavalle Greenrose Faire -yhtyeelle Hämeen keskiaikamarkkinat on kesä kohokohta.
 
- Tämä on meille täydellinen ajoitus. Uusin albumimme "My Home Is Where My Heart Is" valmistui juuri ja keskiaikamarkkinoilla on upeat puitteet levyn julkaisuun, rumpali, sanoittaja ja taustalaulaja Tomi Hyttinen vakuuttaa.
 
- Uusi levy on mukaansatempaava ja tunnelmallinen kokonaisuus. Albumi sisältää 11 kappaletta, jotka vievät kuulijan matkalle halki myrskyisten vuorten, virtaavien jokien ja vihreiden laaksojen. Uusissa kappaleissa on aikaisempaa enemmän eeppisyyttä, Hyttinen kuvailee.
 
Leikareita läheltä ja kaukaa
 
Markkinayleisöä viihdyttävät Greenrose Fairen lisäksi myös Härkätien Leikarit, Räikkä, kelttimusiikkitrio Isara, Muskotti, Virna, varhaisgregoriaaniseen laulutapaan perehtynyt Salva nos, trubaduuriperhe Eva IJsveld ja Rijk Schipper Hollannista sekä Obscurus Orbis Latviasta.
 
- Kelttipoppia soittava Obscurus Orbis esiintyy ensimmäistä kertaa Suomessa, Hallanvaara suosittelee.
 
Turkulainen laulu- ja soitinyhtye Räikkä höystää musiikkiaan huumorilla ja riehakkaalla lavaesiintymisellä.
 
- Sanoitukset ovat omaa käsialaamme, sävelet keskiaikamelodioita eri puolilta Eurooppaa. Jäsenillämme on harrastajateatteritaustaa ja meistä on mukavaa panostaa lavaesiintymiseen, Elviira Pulli kertoo.
 
Nyt 15. kerran järjestettävät Hämeen keskiaikamarkkinat ovat kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Yhdistys- ja talkoopohjalta järjestettävään tapahtumaan odotetaan edellisvuosien tapaan noin pariakymmentätuhatta kävijää.
 
Riikka Helenius

Menoinfo: Lepaa 2013 aukeaa

$
0
0
Lepaan ammattinäyttelyssä voi aina nähdä etukäteen tulevan vuoden ryhmäkasviuutuudet.
Perinteikäs puutarha- ja viheralan näyttely aukeaa nyt jo 50. kerran Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön maisemissa torstaina. Ammattilaisille tarkoitettu tapahtuma jatkuu lauantaihin saakka ja järjestäjät odottavat Hattulaan yli 8000 kävijää. Tapahtumasta kasvoi odotettua isompi.
 
- Tiesimme osan näytteilleasettajista pitävän välivuotta, mutta tilalle on tullut noin 30 uutta yritystä, toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta kertoo.
 
- Tänä vuonna näytteillä on erikoisen paljon erilaisia ympäristörakentamiseen liittyviä koneita ja joukossa on todella järeitä pelejä. Yksi niistä on 28 tonnia painava kone, jolla voidaan seuloa suuria maamassoja. Lisäksi on esimerkiksi 5 mansikantaimien myyntiin keskittynyttä yritystä ja kaikenlaisia uutuuksia poikkeavan laajasti.
 
Lepaan kävijöiden joukkoon kuuluu kasvihuoneyrittäjiä, marjojen ja vihannesten viljelijöitä, puutarhakauppiaita, taimistoviljelijöitä, kuntien ja kaupunkien viherväkeä, alan urakoitsijoita ja golfkentän hoitajia. Mukaan mahtuu vielä maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Näytteilleasettajia on 164 ja joukossa on niin suuria kansainvälisiä yrityksiä kuin pieniä, innovatiivisia pajoja. 
 
Naiset liikkeellä
 
Järjestäjät teettivät viime vuonna kävijätutkimuksen, jonka mukaan noin 55 prosenttia näyttelyssä poikenneita oli naisia. Neljännes kävijöistä tuli Hämeen alueelta ja yli 20 prosenttia Uudeltamaalta. Vieraita saatiin kuitenkin aina Kainuuta ja Lappia myöten. Kävijöiden toimialat jakutuivat moniin sektoreihin.
 
- Kysely ei paljastanut mitään suuria yllätyksiä, vaan oikeastaan vahvisti näkemyksiämme siitä, että painopiste on kannattanut siirtää ympäristörakentamiseen, Jalkanen pohtii.
 
- Näyttely esittelee kaikkia niitä alueita, joiden kanssa Lepaalta valmistuneet ihmiset ovat tekemisissä. Olemme pitäneet kiinni linjasta, että tämä on ammattilaisten näyttely, mutta totta kai tänne saa tulla kuka tahansa alasta kiinnostunut.
 
Lepaa 2013 to-la 15.-17.8. klo 10 alkaen Hattulassa.
 
Lisää menovinkkejä osoitteessa Hameensanomat.menoinfo.fi
 

Menoinfo: Garage-punk ja stoner-rock hivelevät korvia viikonvaihteessa

$
0
0
Pekko Käppi yhdistää jouhikollaan kansanmusiikin, psykedelian ja stoner-rockin Suistolla lauantaina.
Suistolla tapahtuu jälleen kuluvalla viikolla. Perjantaina 16.8 Suiston lauteilla nähdään kaksi kahden miehen bändiä samana iltana. Luvassa on kovaa garage-punk-blues-mättöä koko rahan edestä, kun Black Magic Six ja Java Skull (DK) pääsevät irti kello 23.
 
Tanskalainen Java Skull on perustettu 2012 The Untamed-yhtyeen raunioille. The Untamed ehti nauhoittaa kolme levyä ruotsalaiselle Hepcat Recordsille ja kiersi säännöllisesti Eurooppaa - käyden myös Suomessa kahteen otteeseen muutama vuosi sitten. Muiden muassa edesmenneessä Jetsons-yhtyeessä vaikuttanut laulaja-kitaristi Mark ja rumpali Jacob ovat jalostaneet ja yksinkertaistaneet sanomaansa edellisestä yhteisestä bändistään. Nyt musiikki on arkaanista bluesiin ja garagerockin riemujuhlaa.
 
Illan kotimaisena vahvistuksena kuullaan ja nähdään helsikiläinen garagepunkblues-yhtye Black Magic Six, joka on reilun kuuden vuoden aikana ehtinyt soittaa miltei 400 keikkaa yli kahdessakymmenessä maassa. Kolme levyä julkaissut yhtye on niittänyt mainetta tulisilla keikoillaan - ja ajoittaisella lavasekoilullaan. Bändi on paraikaa viimeistelemässä marraskuussa ilmestyvää uutta mini-LP:tä Halfway to Hell, josta tullaan kuulemaan muutama ennakkopala myös Suisto Klubilla.
 
Pekko Käppi ja jouhikko
 
Lauantaina 17.8. puolestaan Pekko Käppi yhdistää jouhikollaan kansanmusiikin, psykedelian ja stoner-rockin. Muinaisen karjalaisen jousisoittimen omintakeisen musiikkinsa välineeksi valinnut Käppi on tunnettu myös ulkomailla, eikä ilman syytä. Livemeno alkaa kello 23.
 
Suiston Kicker-liiga käynnistyy syksyllä. Kicker, eli pöytäfutis tai kikkeri on pöytäpeli, jota voi pelata joko kaksin- tai nelinpelinä. Kahvoista kääntelemällä yritetään saada pallo vastustajan maaliin. Helpommin sanottu kuin tehty. Jo nyt on mahdollista kokeilla ja harjoitella tulevaa "liigaa" varten. Peleistä tarkemmin nettisivuilla ja facebookissa.
 
Pitkän kesän lopulla aletaan tähyillä jo eteenpäin kohti syksyä. Tulossa ovat muiden muassa 21.9. Erja Lyytinen Band, Robbie Hill & Blue 62´s, 28.9. Herra Ylppö & Ihmiset, 26.10. Turmion Kätilöt ja 30.11. Von Herzen Brothers.
 
Suistoklubi on sunnuntait vielä elokuun ajan kiinni. Toisin sanoen, myös leffaklubi antaa vielä odottaa itseään.
 

Asuminen ei ole nykyisin mitään!

$
0
0
Asumisessa on ilmeisesti palattu vuosikymmenien takaiseen ilmapiirin ja tapaan viihtyä kotona. Nyt "kotoillaan". Asumisen suuri trendi on asiasta paremmin tietävien mukaan juuri kotoilu (engl. homing).
 
Hyvinkään asuntomessutkin, en muuten käynyt, oli valjastettu samalla kotoilun teemalla. Ilmeisesti kotona asuminen on jo vanhanaikaista, täytyy osata kotoilla.
 
Sananselittäjien mukaan kotoilun takaa löytyvät pelkästä olosta nauttiminen ja harrastaminen, itse tekeminen.
 
Perhana sentään, kun en tajunnut lapsuudessani aikuisten tekemän työn olevan kotoilua. Se elo oli kotoilua, kun isäukko höyläsi ja veisti iltakaudet reenjalaksia pirtin lattialla, tai paikkasi verkkoja tulevaa pyyntikautta varten. Ei isäukko tiennyt kotoilevansa, ei. Eikä äiti, kun kutoi, virkkasi, säilöi marjoja tai paikkaili penskojen vanhoja ryysyjä. Siis varsinaisen työpäivän jälkeen.
 
Siinä sivussa pojanvesseli kipparoi isälle kirvestä, puukkoa, vasaraa, nauloja...
 
Talvella pojanviikarikin sai pilkkoa klapeja, kantaa pilkottuja halkoja sisälle. Kesällä alamittaisetkin laitettiin heinä- ja viljavainioille kotoilemaan, eli tekemään töitä. Silloinen kotoilu ei ollut aina niin mieluista, joskus jopa suivaannutti.
 
Nykyisissä kodeissa ei ole isoa pirttiä kotoiluun, vaan tilat rakennetaan varta vasten. Saunaosastot ja pihatkin ovat rakennettu niin laajoiksi ja lokoisiksi, että monenmoista kotoilua voi harrastaa yhtä hyvin kaupungissa kuin kesämökillä. Ilmankos nuorempi polvi ei halua mökkielämää kaikkine askareineen. Kotoilussa pääsee helpolla, kun koneet ja vempaimet tekevät työn.
 
Harrastusvälineille varataan tilaa huonetolkulla ja tehdään suuria komeroita. 
 
Saunaosastot ja pihat on rakennettu niin lokoisiksi, että kotona ollaan kuin kaikessa rauhassa mökillä. Kaiken kruunaavat itse tehdyt matot ja muut tekstiilit. Koti kotoillaan priimakuntoon. Leppoisaa, viihtyisää, kodikasta. Asunnosta tehdään pesä, jossa viihdytään ja jossa on helppo elää arkea.
 
Arjen ja kotona tekemisen romantisointi kotoilun nimissä tuskin on vaarallista. Mutta se voi olla valheellista, sillä loppupelissä taas kerran puhutaan rajatusta ihmisryhmästä, jolla on varaa ja mahdollisuus leppoisaan kotoiluun. Ennen vanhaan se oli toisinpäin – kotoilu oli pakon sanelemaa.
 
Kotoilu on takuuvarmasti tervetullutta vastapainoa kiivastahtiselle ja teknisten monenmoisten vempaiden kyllästämälle työelämälle. Arkitahdin väliaikainen höllääminen antaa eväät pitempiaikaiselle jaksamiselle. Sillä on todistetusti terveysvaikutuksia.
 
Mutta kotoilusta ei kannattaisi tehdä sellaista ihannemaailma, jonka saavuttaminen menee taas kilpailuhenkisyydeksi. Kuka kotoilee laadukkaimmin, tehokkaimmin, eniten tulosta tuottaen?
 
Kenen ruokareseptit takaavat maukkaimman lopputuloksen, kenen kangaspuut värikkäimmän maton, kenen käsitöitä naapurusto kadehtii eniten?
 
Siitähän seuraa lisää verenpainetta, pettymyksiä ja äksyilyä. Pitäisi vain leppoisasti kotoilla.
Kotoillaan!

Vesillä pelastusta jo 100 vuotta

$
0
0
Merikelpoinen Nihti nosti paikallista pelastusvalmiutta reippaasti. Syysmyrskyissäkin sillä pystyy lähtemään Vanajanselän aallokkoon turvallisesti. Kuva: Jouko Jaakkola
- Etsintä- ja pelastustoimeksiannot ovat meillä yleisin syy lähteä liikkeelle, sanoo Hämeenlinnan Järvipelastajat ry:n puheenjohtaja Kalle Mikkola.
 
Suomen Meripelastusseura juhli noin kuukausi sitten sadatta toimintavuottaan. Vuodesta 1913 Hangossa alkanut toiminta on laajentunut reippaasti, jäsenyhdistyksiä on nykyisin 58 jäsenmäärän kavutessa hieman päälle 18 000. 
 
Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistyksistä sijoittuu sisämaahan 30 kappaletta, vuonna 1997 perustettu Hämeenlinnan Järvipelastajat ry. yhtenä sisävesien toimijoista.
 
Kansainvälisesti tunnetuin vesipelastustoimintaan liittyvä termi ihmisille ympäri maailman on SAR-tunnus. Kirjaimet juontuvat englannin sanoista Search And Rescue eli etsiä ja pelastaa.
 
Mikkolan mukaan liikkeellelähtökäskyt tulevat pelastuslaitokselta tai poliisilta, mutta seuran puitteissa on jossain määrin pyritty olemaan mukana myös muissa veden äärellä pidetyissä tapahtumissa.
 
- Näissä tapauksissa on vain se varjopuoli, että jos hälytys viranomaisilta tulee, me lähdemme liikkeelle yksityisistä tilaisuuksista heti, muistuttaa Mikkola.
 
Mikkolan mukaan järvipelastajille tulee avovesikauden aikana keskimäärin parikymmentä virallista lähtöä. 
 
- Porukkamme päivystää avovesikaudella 24 tuntia vuorokaudessa ja nykyisellä kalustolla pystymme siirtymään pyydettyyn paikkaan vaikka pimeässä ja melko nopealla aikataululla.
 
Nihti nosti pelastusvalmiutta
 
Kalle Mikkola esitteli Hämeenlinnan Järvipelastajien viime vuonna käyttöönsä saamaa pelastusalusta Nihtiä sopivassa sade- ja ukkoskuurokelissä.
 
- Saimme tämän aluksen vanhentuneen paatin tilalle viime vuonna ja nyt meillä on työkalu, jolla pääsee lähelle rantoja ja mataliinkin vesiin jos tarvetta on. Helsingin edustan saarelta nimensä saanut Nihti-alus on 9 metriä pitkä alumiinirakenteinen ja sitä vauhdittaa 450 hevosvoimainen Caterpillarin kone. Alus kulkee vesisuihkun voimalla, ja se on näppärä pyöriteltävä myös ahtaissa paikoissa, eikä Vanajavedelle sellaista keliä tulekaan, ettei tällä merelle rakennetulla pelastusaluksella voida liikkua.
 
- Pari viikkoa sitten saimme tehtäväksemme Hopealinjan Swan-aluksen hinauksen rautasillan alta keskustaan. Swanista oli potkuriakseli rikkoontunut ja veneemme selvisi painavan aluksen hinauksesta hienosti, kehaisee Mikkola
 
- Nihdin lisäksi kalustoomme kuuluu nelimetrinen kumivene, joka sekin on sopivasti varusteltu. Tosin tarvetta olisi hieman suurempaan tällaiseen rib-veneeseen, mutta taloudelliset seikat hieman jarruttavat, naurahtaa Mikkola.
 
Nihti on varustettu mm. Furunon tutkalla, joten pimeässäkin voidaan liikkua kapeissa väylissä turvallisesti, karttaplotteri, valonheitin, pintapelastusvarustus, 1000-litraa minuutissa vettä antava paloruisku, VHF-radio ja tuoreeltaan lahjoituksena saatu lämpökamera, kuuluvat myös veneen varustukseen. 
 
- Kyllä meillä on suhteellisen hyvä varustus ja kun koulutamme seuran jäsenistöä aktiivisesti, varustustamme osataan hädän hetkellä myös käyttää, muistuttaa Mikkola.
 
Hämeenlinnan Järvipelastajat ry saa tulonsa jäsenmaksuista, Pelastuslaitokselta, sekä erilaisista lahjoituksista, lisäksi Suomen Meripelastusyhdistys auttaa alusten huolloissa ja korjauksissa.
 
Lisää toimijoita mahtuu mukaan
 
Kalle Mikkolan mukaan tämänkaltainen, vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta kaipaa kaiken aikaa uutta porukkaa riveihinsä. Ympärivuorokautinen valmius lähtöön kun ei kaikkia kiinnosta.
 
- Meillä on tällä hetkellä seurassa noin 90 jäsentä joista sellaiset 20 jaksaa olla aktiivisesti mukana harjoituksissa sekä lähtövalmiudessa. Lisää porukkaa aktiiviseen toimintaan kaivattaisiin, jotta kesällä edes muutamana viikonloppuna voisi hälyttävän puhelimen törkätä jonkun muun taskuun, naurahtaa Mikkola.
 
Mikkola toivottaakin kaikki vesillä viihtyvät ja pelastustoiminnasta kiinnostuneet ottamaan reippaasti yhteyttä.
 
- Tämä on sellaisten vesihenkisten ja porukassa viihtyvien ihmisten vapaaehtoista turvallisuustyötä. Seura antaa toimintaan tarvittavan koulutuksen ja loppu on omasta aktiivisuudesta kiinni. Aina meitä ei edes huomata, mutta sitten kun apua tarvitaan, oma motivaatiokin nousee onnistumisen myötä, tunnustaa Mikkola.
 
- Seuran harjoitukset ovat joka keskiviikko kello 18 Mierolassa ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita, muistuttaa Mikkola.
 
Hämeenlinnan Järvipelastajien operaatio-alue ulottuu Sääksmäen silloilta aina Tervakosken vesille saakka, joten vesistöä liikkumiseen riittää.
 
Jouko Jaakkola

Tiistaina luvassa asiallista keskustelua kuumasta perunasta

$
0
0
Kaupunkikeskustayhdistyksen Sari Hagemeier toivoo Hämeenlinnan pysäköintiasioita koskevan ajatustenvaihdon löytävän uusia uria ensi tiistain foorumissa. Kuva: AP Sarjanto
Ensi viikon tiistaina on tarjolla kättä pidempää esimerkiksi muissa kaupungeissa toteutetuista pysäköintiratkaisusta ja niiden toimivuudesta. Kaupunkikeskustayhdistys järjestää Raatihuoneessa avoimen tilaisuuden Hämeenlinnan tulevasta pysäköintilaitosratkaisusta.
 
- Pysäköinnistä puhutaan ja kirjoitetaan yleisönosastoissa nyt todella paljon, yhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier sanoo.
 
- Kyseessä on todellinen kuuma peruna, joka on kaupunkilaisille hyvin tunnepohjainen asia. Tässä tilaisuudessa olemme koonneet eri näkökulmien edustajia asiapitoiseen keskusteluun saman pöydän ääreen.
 
Asiantuntijoita
 
Kello 13 alkavan tilaisuuden avaa Kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtaja Risto Pekola ja foorumin juontaa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.
 
Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n Eero Holstila esittää näkökohtia keskustan elinvoimaisuudesta ja Lahti City ry:n Janne Viitamies kertoo Mikkeliin valmistuneesta pysäköintilaitoksesta sekä Lahden suunnitelmasta. Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesala avaa valtuuston ja lautakunnan tekemät päätökset ja suunnitellut jatkotoimet.
 
Kello 14.30 0n vartin kahvitauko, jonka jälkeen optikko Ismo Kivinen pohtii keskustan pysäköintiä yrittäjän näkökulmasta, Fira Oy:n Miska Eriksson esittelee Lahden pysäköintilaitoksen suunnittelun lähtökohtia ja diplomi-insinööri Juha Mäkinen kertoo pysäköintisuunnitelman taustat ja vaihtoehdot.
 
Viimeisenä alustajana on kaupungin hallinto- ja talousjohtaja Ismo Uusitalo valottaa keskitetyn pysäköintilaitoksen rahoitusmahdollisuuksia ja hankkeen vaikutuksia Hämeenlinnan talouteen.
 
Kello 16 lähtien on varattu tunti keskusteluun, jossa puhujat vastaavat yleisön kysymyksiin. 
 
Tilaisuus on maksuton, mutta kahvitarjoilun järjestämiseksi siihen on ilmoittauduttava viimeistään maanantaina sähköpostitse osoitteeseen info@kaupunkikeskusta.fi.
 
Turhaa loanheittoa
 
Hagemeier toivoo, että ihmiset tulisivat tilaisuuteen avoimin mielin kuuntelemaan pysäköintiratkaisujen parissa toimineiden ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä.
 
- Yleisönosastojen keskusteluissa päädytään mielestäni aivan liian usein kaatamaan loskaa Jarmo Kulmalan ja pysäköintiyhtiön niskaan, vaikka päättäjäthän näiden asioiden takana ovat, Hagemeier pohtii.
 
- Pysäköintiyhtiö ei ole olemassa rahoittaakseen itseään, vaan tarjotakseen kaupunkilaisille palveluja. 
 
Hyvinkää nostetaan näissä keskusteluissa usein esille ilmaisen pysäköinnin paratiisina.
 
- Ilmainen pysäköinti on hankala asia ja Hyvinkäällä kaupunki saa parkkisakoista puoli miljoonaa euroa, koska ihmiset eivät osaa pysäköidä ilmaiseksi.
 
- Pysäköinnin logiikkaa ei ole ehkä tarpeeksi osattu avata ihmisille ja uskon ensi tiistain tilaisuuden tarjoavan vastauksia siihen, miksi näitä asioita nyt mietitään.
 
Pysäköintilaitosfoorumi - torille vai linja-autoasemalle ti 20.8. klo 13-17 Raatihuoneessa.
 

Nuorten pelikerhoon kaivataan tyttöjä

$
0
0
Joonas Valkoniemi ja Saku Kuusela ottavat toisistaan mittaa Magic-korttipelissä. Henri Männistö rakentaa taustalla Warhammeria. Kuva: Toni Rasinkangas
Vuodesta 2003 lähtien omassa kellarissaan, Aseman Nuokkarissa, Arxin Pesässä ja Läntisessä lähiökeskuksessa pelikerhoja luotsannut Saku Kuusela on järjestämässä samanmoisia iltoja myös keskustassa.
 
- Keskustasta on käynyt niin paljon porukkaa pelaamassa Nummi-Jukolassa, että on aihetta pitää Palokunnankadulla SPR:n tiloissa pari peli-iltaa syksyn aikana.
 
Läntisen lähiökeskuksen peli-illoissa on ollut välillä tunkua.
 
- Keväällä oli parhaimmillaan 30 pelaajaa illassa. Tavanomaisesti meitä on 15–20. 
 
Lauta- ja korttipelien kannattajan mukaan iltamissa pannaan aivonystyrät koetukselle.
 
- Tietokoneella pelaaminen on kauhean tylsää. Silmittömän räiskinnän sijaan lauta- ja korttipelit ovat paitsi sosiaalista toimintaa, myös mukavaa ajanviettoa.
 
Poikavoittoisiin peli-iltoihin kaivataan mukaan myös tyttöjä.
 
- On tyttöjä jokunen käynyt. Porukan ikähaarukka osuu 13–25-vuotiaiden välille. Meillä on hyvä ryhmä, josta saa myös uusia kavereita.
 
Omia pelejä saa tuoda
 
Pelikerhossa voi kilvoitella keskiviikkoisin ja parillisina perjantai-iltoina niin Kimblessä kuin maailman suosituimmassa kortti- ja strategiapelissä nimeltä The Magic.
 
-  Saa tuoda myös omia pelejä, ja kaikki toiveet huomioidaan. Olemme pitäneet myös Pokeri-iltoja.
 
Taktiikkaa ja hieman tuuriakin vaativan Warhammer -miniatyyripelin pauloissa olevan Henri Männistön mukaan harrastaa voi muutenkin kuin pelaamalla.
 
- Esimerkiksi Warhammerin miniatyyrihahmoja voi maalata itse, joten ne käyvät jo itsessään koristeista.
 
Syksy tuo mukanaan myös neljä lauantaista peliturnausta, jotka pyörähtävät käyntiin määrättyinä päivinä kello 12. Lisätietoja voi tiedustella saku.kuusela@hotmail.com tai myöhemmin syksyllä avattavilta Linnan Pelaava väki -yhdistyksen nettisivuilta.
 
Kuusela lupaa, että luvassa on rentoa meininkiä ja hyviä pelejä. 
 
- Kannattaa ottaa limua ja roiskeläppää mukaan, ettei ala kiukuttaa kesken pelin. Ilta saattaa venähtää pitkäksikin.
 
- Peli on silloin onnistunut, kun kaikilla on hauskaa, Männistö huomauttaa.
 

HauSi Hockey satsaa harrastejääkiekkoon

$
0
0
HauSin nuorin ikäluokka oli vauhdissa torstai-iltana. / Kuva Pertti Posti
Hauhon Sisun jääkiekkojaostossa valmistaudutaan täysillä tulevaan kauteen. Kaikkien joukkueiden rungot ovat koossa ja jäävuorotilanne näyttää hyvältä. Kaikki jääharjoittelu tapahtuu Hämeenlinnan jäähalleissa.
 
- Syyskausi alkoi perinteisillä Juhan kisoilla Hauhon urheilukentällä, jossa lähes sata alle 10-vuotiasta kilvoitteli yleisurheilussa. Nyt jääharjoittelu on aloitettu jo lähes kaikissa joukkueissa, ja viime viikonloppuna olimme esittelemässä toimintaamme Elomessuilla, Hauhon Sisun puheenjohtaja Pertti Posti kertoo.
 
Kauden 2012–13 päättyessä seuraan kuului 170 lisenssipelaajaa, 31 lisenssillistä toimihenkilöä ja aikuisten harrasteryhmässä oli noin 35 pelaajaa, eli yhteensä seuraan kuului noin neljännes hämeenlinnalaisista seurakiekkoilijoista.
 
- Meillä ei ole kilpailullisia tavoitteita. Pystymme järjestämään kaikille joukkueille kaksi harjoitusvuoroa viikossa, ylemmällä sarjatasolle pelaaville jopa kolme.
 
Seuran tavoitteena on puhdas harrastekiekkoilu, mutta se ei estä menestymästä ja voittamasta. Viime kaudella seura perusti edustusjoukkueen, mikä antoi toiminnalle uutta pontta.
 
- Viime kaudella kaksi joukkuetta oli aivan sarjojensa kärjessä ja edustusjoukkue oli vähällä nousta 2. divisioonaan.
 
Hinta kohtuudessa
 
Seura haluaa pitää jääkiekkoharrastuksen kulut minimissä, jotta osallistuminen ei olisi ainakaan hinnasta kiinni. Sarjaa pelaavien juniorijoukkueiden kausimaksut olivat viime kaudella 50–80 euroa kuukaudessa, sisältäen harjoittelun, pelit ja matkat.
 
- Esimerkiksi 12-vuotiaiden harrasteryhmän kuukausimaksu jäi alle 50 euron. Tämä on mahdollista, koska meillä kukaan ei saa palkkaa vaan kaikki tehdään vapaaehtoistyönä.
 
Seura kehittää valmennuksen tasoa koulutuksen ja Jääkiekkoliiton valmennustuen avulla.
Valmennuksesta vastaavat paljolti vanhemmat ja vapaaehtoiset, talkootyönä.
 
- Emme kuitenkaan rasita vanhempia ylenpalttisilla talkoo- tai työvelvoitteilla. Osallistua saa, mutta ei ole pakko.
 
Lisää harrastajia
 
Jääkiekkoharrastusta leimaa niin sanottu drop out -ilmiö. Kun pelaaminen käy liian totiseksi, kalliiksi ja aikaa vieväksi, moni lopettaa. Ensi kaudella HauSi Hockeyllä on joukkue lähes kaikissa ikäryhmissä. Puheenjohtaja toivookin, että kaikki eri ikäluokkien, erityisesti nuorten, innokkaat harrastajat tulisivat mukaan, jotta joukkueet saataisiin kokoon jatkossakin.
 
- HauSissa voi pelata vaikka kerran viikossa. Tavoitteemme on, että harrastus säilyy läpi nuoruusiän aikuiseksi saakka. Kaksi kertaa voi tulla kokeilemaan ilmaiseksi.
 
Lisätietoa: www. hausi.fi.
 

Lukkopainissa laitetaan keho ja aivot koetukselle

$
0
0
Lukkopainissa yhdistyy useiden eri kamppailulajien, kuten brasilialaisen ju-jutsun ja vapaapainin tekniikoita. Lajiin voi päästä kiinni Jyri ja Joonas Kakon opeissa. Kuva: Toni Rasinkangas
Puusepänkadun tatamilla on vauhtia, kun veljekset Jyri ja Joonas Kakko mylläävät vauhdilla. 
Sivustakatsojasta veljesten temmellys saattaa näyttää sulalta mahdottomuudelta; miten keho taipuu tuollaisiin asentoihin tai suorituksiin, ja hetken päästä on kamppailijoilla taas täysi hönkä päällä.
 
Kyse on lukkopainista, jonka peruskurssi käynnistyy F4Sportin salilla ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa 14. lokakuuta. Lajissa pyritään hallitsemaan vastustajaa pysty- tai mattotilanteissa erilaisten käsi- ja jalkalukkojen tai kuristusten avulla.
 
- Lukkopainissa laitetaan keho ja aivot koetukselle. Tasaväkisen ottelun voittaa aina se, kumpi on parempi juonimaan tilanteet omaksi eduksi, Joonas kiteyttää.
 
Lajin saloihin pääsee paitsi Kakon veljesten, myös muiden menestystä niittäneiden ohjaajien opissa. Jyri kehuu lajin kehittävän kantin lisäksi monipuolisesti kaikkia fysiikan osa-alueita.
 
- Jo puolessa vuodessa ero lähtötasoon voi olla valtava, kaksinkertainen EM-hopeamitalisti vakuuttaa.
 
Puntit tasoittuvat
 
Aiempaa kamppailutaustaa ei vaadita lainkaan. Veljeksistä Joonas päätyi lukkopainin pariin jalkapallon kautta. Hänen mukaansa lajissa opitaan ensin häviämään, sitten vasta voittamaan.
 
- Kukkoilijat joko karsiutuvat nopeasti pois tai kasvavat ihmisinä. Raaka totuus on, että jokaiselle löytyy aina voittajansa. 
 
Alkeiskurssilla ei pääse heti kärkeen kuristusten ja lukkojen makuun. Ensin hiotaan kuntoa, ketteryyttä ja perustekniikoita. Kurssille ei tarvitse tulla punttisalin kautta, Kakot huomauttavat.
 
- Harjoittelu tapahtuu lajinomaisesti. Siinä missä isot kaverit ovat vahvoja, pienemmät tasoittavat puntteja vikkelyydellä. Kaikenkokoiset ovat tervetulleita, laji sopii myös naisille.
 
Alaikäraja on 15 vuotta, mutta Terho Virrankoski kertoo asiasta voitavan aina neuvotella.
 
- Jos salille haluavan fysiikka riittää ja vanhemmat antavat harjoitteluun luvan. Tämä on siitä hyvä laji, että virheiden tekeminen on sallittua. Ilman niitä ei opi. 
 
Virrankosken mukaan ykkösasia on kaikkien harjoittelijoiden turvallisuus sekä treenisalin siisteys ja puhtaus.
 
-  Harjoittelemme reilussa hengessä kaveria kunnioittaen.
 
Harjoitusaikatauluihin ja lajeihin voi tutustua osoitteessa www.f4sport.fi.
 

Tuolitanssissa on lupa heittäytyä rytmin vietäväksi

$
0
0
Tuolitanssissa vapaudutaan estoista ja heittäydytään viettelevään itseilmaisuun, notkea ohjaaja Reija Siltanen kertoo.
Tuoli on kaikille läpeensä tuttu väline. Väärin. Nykyään se on myös kuntoiluväline, jossa voi haastaa itsensä mitä riemastuttavimmalla tavalla; esimerkiksi istumisen sijaan heittäytymällä rytmin vietäväksi ja ketkuttamalla kehoaan aistikkaasti musiikin tahdissa.
 
- Kuka tahansa voi aloittaa tuolitanssin, vaikkei olisi koskaan intohimoisesti liikkunutkaan, vakuuttaa ohjaaja Reija Siltanen.
 
Tuolitanssin sensuellin itseilmaisun kehittäminen ja liikekielen opettelu sopii niin nuorille kuin vähän iäkkäämmillekin. Alaikäraja on 18 vuotta.
 
- Kuntoilumuoto on nuorten aikuisten suosiossa, mutta kyllä omia rajoja on ollut kokeilemassa myös eläkeikäisiä, Siltanen iloitsee.
 
Siltasen mukaan myös miehet ovat tervetulleita. Kurssissa yhdistyy tiiviisti tuolitanssi ja burleski. Tavoitteena on liikkua rajoja rikkoen kohti avointa itseilmaisua.
 
- Tarvitaan hieman rohkeutta heittäytyä esiintymään viettelevästi ja nauttia sen tekemisestä. Välillä on hyvä haastaa itseään. Voi yllättyä, millainen muutos on kurssin aikana tapahtunut.
Silinteri keikkuen
 
Tuolitanssin tiimellyksessä itsetuntemuksen ohessa myös kunto kohoaa kuin varkain.
 
- Harjoittelussa yhdistyvät hulluttelu, kehonhallinta ja hauskanpito. 
 
Kurssilla huomioidaan yksilölliset lähtötasot. Aluksi tuoliin tutustutaan fiilistellen.
 
- Kyse ei ole siitä, kuinka korkealle jalka nousee. Joillakin notkeus voi lähteä nilkan ojennuksesta, toisella taas akrobaattisemmasta suorituksesta. Kurssin aikana hiotaan koreografioita.
 
Kurssi huipentuu tuntiin, jossa saa halutessaan esiintyä kuin burleskitaiteilija ikään – korsettiin ja höyhenpuuhkiin sonnustautuneena silinterihattu keikkuen.
 
- Tuolitanssissa vapaudutaan estoista ja nautitaan liikkeen kauneudesta.
 
Tuolitanssia pääsee kokeilemaan maksutta My Flow´n syyskauden startissa sunnuntaina 18. elokuuta. 
 
Itseensä tutustumisen ja ylittämisen voi aloittaa 21. elokuuta lähtien varsinaisella tuolitanssikurssilta Siltasen, Tytti Liljedahlin ja Anna Luodin turvallisessa opissa. Jatkokurssi alkaa päivää aikaisemmin. Lisätietoa saa osoitteesta www.myflow.fi.
 

Katso kuvat - Janakkalan Lintuvuorella hymyä ei voi pidättää

$
0
0
Jos Niemen ajatus toteutuu, voi jokainen halukas kuvauttaa itsensä näiden muusikoiden kanssa. Kuva: Juhani Karvonen
Entisenä metallialan yrittäjänä Erkki Niemen käsissä taipuu myös metalli.
Haloista ja rikkinäisestä aurinkovarjosta syntyi huvimaja.
Ritsamies on yksi harvoista Niemen vientituotteista. Samanlaisen ritsamiehen Niemi on valmistanut Pihtiputaalle.
Niemen porot päätyivät taidenäyttelyyn, joten mies teki uudet.
Vai ei vanhaa kantoa voi muka hyödyntää.
Kaivoa vartioi suorastaan topakka mummo.
Omia silmiään voi uskoa, vaikka pihalla käyskentelisi kirahvi.
Suomen luonnossa on ötököitä, mutta Niemen pihalla ne ovat jättiläisiä.
Janakkalalaisen Erkki Niemen pihan kohdalla on vaikea olla hymyilemättä. Niemi on vuosien varrella rakentanut pihamaalleen puusta ja metallista muun muassa erilaisia hahmoja, muun muassa viisijäsenisen rock-yhtyeen.
 
- Minusta on kiva tuottaa hyvää mieltä, naurahtaa Niemi.
 
Portinpielessä tulijaa tervehtii viisihenkinen bändi, jossa solistin lisäksi esiintyvät rumpali, saksofonisti, kitaristi ja hanuristi. Viimeisin niistä on kitaristi, jonka Niemi veisti tänä kesänä.
 
- Aion rakentaa bändille pienen lavan ja laittaa lavan viereen puukitaran. Ihmiset voisivat ottaa toisistaan valokuvia.
 
Niemen pihalla koreilee rock-yhtyeen lisäksi puinen kirahvi, Aku Ankka, poroja, juurakosta muotoiltu mustekala, pöllöjä ja erilaisia ihmishahmoja sekä rakennusten pienoismalleja.
 
Näyttelyssä ovat muun muassa krokotiili, kirahvi, kolme koiraa, kaksi poroa ja riikinkukko.
 
- Ihmisiä käy pihassa kyselemässä ja katselemassa. Eräs valtakunnallisestikin tunnettu muotitaiteilija sanoi bändin nähdessään, että hänen pitää tilata oman mökkitiensä varteen vastaava ryhmä, naurahtaa Niemi.
 
Huvimaja syntyi haloista
 
Niemi ei tarkkaan muista, milloin hän ensimmäiset pihataideteoksensa valmisti. Entisellä metallialan yrittäjällä ovat työvälineet pysyneet kädessä jo lapsesta saakka.
 
- Vanhimmat pihan hahmot taitavat olla 30 vuoden takaa. Olen tehnyt vuosien varrella mitä mieleen juolahtaa ilman sen kummempaa suunnitelmallisuutta. Metallitöissä olen käyttänyt ammattityökaluja, mutta muuten nämä koristeet olen valmistanut tavallisilla käsityökaluilla.
 
Niemen kekseliäisyys tulee esiin esimerkiksi tänä kesänä valmistuneessa halkoseinäisessä huvimajassa. Niemellä sattui olemaan halkoja kymmenen vuoden tarpeisiin ja tuuli rikkoi vanhan aurinkovarjon.
 
- Pinosin haloista seinät ja tein aurinkovarjosta katon. Vain hieman kannakkeistaan katkennutta varjoa en viitsinyt roskiinkaan laittaa.
 
Sääasema ennustaa aina oikein
 
Huumoriakaan ei Niemen pihasta puutu. Niemen omintakeinen Lintuvuoren sääasema ennustaa säätilan taatusti aina oikein kelillä kuin kelillä. Sääasemaksi riittää yksi kivi ja siihen liittyvä opastaulu, joka osoittaa kuusi erilaista säätä. Kepin päästä narussa riippuva nyrkinkokoinen kivi tietää sään.
 
- Jos kivi heiluu, tuulee. Toisaalta sataa, jos kivi on märkä. Lunta sataa, kun kivi on valkoinen ja poutaa on kiven ollessa kuiva. Aurinko paistaa. Kun kivi on lämmin. Pakkasta on, kun kivi on kylmä, valaisee Niemi.
 
Yksi Niemen keksinnöistä on pihaan tehty halkaisijaltaan 14-metrinen aurinkokello, jota ei äkkiseltään välttämättä edes huomaa. Niemi valoi purkeissa betonitappeja maahan ja piirsi jokaisen tapin päähän numeron
 
- Minulta kului aikanaan yksi päivä aurinkokelloa tehdessäni. Auringonpaiste oli käytävä tarkistamassa ulkona tasatunnein ja sitä mukaa merkittävä pihamaahan oikeat kohdat. Vuodenajasta riippuen aurinkokello ei ole täysin tarkka, mutta aika hyvin siitä pystyy ajankulkua seuraamaan.
 
Yksi oiva keksintö on grillikatoksen pystypaalun sisään laitettu vihreä puukapula.
 
- Joskus ihmiset ovat miettineet, miten ole kapulan paalun sisään saanut, koska paalussa ei ole sahausjälkiä. Minä yksinkertaisesti kaiversin erillisen kapulan paaluun. Aikaahan siihen kului, mutta tuskin tällaista kovin monella on.
 

Veitsi pysyy väärässä kädessä

$
0
0
Kyllä pientä ihmistä sorretaan.
 
Kuvittele itsesi vaatekauppaan. Löydät itsellesi vihdoin sopivan kokoiset housut. Riemu haihtuu siinä vaiheessa, kun huomaat niiden olevan lahkeista puoli metriä liian pitkät. Vielä 2000-luvun alussa, kun pääsin ylioppilaaksi, ei tästä kaupungista tahtonut minun rungolleni sopivaa juhlavaatetusta löytyä. Menin Helsinkiin ja ostin yo-puvun. Se on vielä tänäkin päivänä minulle liian iso. Se on muisto ajasta, kun kaikki olivat niin suurta.
 
Ala-asteelta minulle jäi monia asioita käteen, mutta myös se, että syödessäni pidän veistä väärässä kädessä. Sivistyneet ihmiset eivät missään nimessä haarukoi oikealla kädellä. Perunoitakaan ei saanut muussata, koska eihän me mitään vauvoja oltu. Kapinoin edelleen.
 
Ihmisen luonto paljastuu jo varhain. Sipusaaren leikkikentällä Riihimäessä isot pojat anastivat traktorin käsistäni ja heittivät varmuuden vuoksi hiekkaa silmiini suoraan laatikosta. Turussa en meinannut päästä lainkaan turkkulaisten rientoihin. Vanhemmat olivat kai opettaneet heille, ettei vieraille saa puhua. Setä, jolla olimme vierailemassa, antoi minulle lahjomisen jalon taidon lyhyen oppimäärän. Hän sulloi turkoosin miehekkään pikeepaitani rintataskun täyteen sukulakuja ja vakuutti, että niillä löytyy sijaa porukasta. Hetken päästä leikkikenttä oli täynnä sokeripäissään kimpoilevia nassikoita – minä mukaan lukien. Samanmoiset korruptiokarkit ovat maailmalla arkipäivää, hitusen isommassa mittakaavassa. Itse yritän pärjätä ilman.
 
Ihmisiä ei saa tuijottaa, eikä vakoilla. Kerran en voinut olla kuulematta kahden eläkeläismiehen kiihkeää puistokeskustelua. Toinen heistä oli asioinut terveyskeskuksessa, jossa hänet oli ohjattu verikokeiden jälkeen röntgeniin. Hän odotti siellä pitkän tovin, odotushuoneessa kun oli. Mies kertoi odottaneensa läpivalaisuaan ainakin tunnin, jona aikana vastaan oli otettu vain yksi asiakas. Tämän jälkeen hoituri oli kurkistellut ovelta useita kertoja, ennen kuin oli käskenyt varata ajan seuraavalle päivälle. Päivää myöhemmin mies oli taas odotushuoneessa. Tällä kertaa hän ei istunut, vaan vastasi nimenhuutoonsa nyrkkiä heristellen:
 
- Sinä puhuit eilen, minä nyt. Olin eilen niin huonossa kunnossa, etten jaksanut huutaa. Nyt kuitenkin piisaa puhtia, joten tämän sanon; sinä et minua enää kyykytä! Juoksuttamisen sijaan olisit ehtinyt ottaa minut vastaan montaa kertaa sinä aikana kun kävit pällistelemässä oven raosta.
Monesti asiat kärjistyvät, kun ihmismitta tulee täyteen. Silloin puntit tasataan.
 

Lentsu tulee, oletko valmis?

$
0
0
Virpi Kröger suosittelee kaikille influenssarokotetta, jonka avulla taudin voi potea lievempänä tai säästyä siltä kokonaan. Suojan voi hankkia pääterveysasemalta 11. marraskuuta alkaen. Kuva: Toni Rasinkangas
Kun koulut ovat alkaneet, syksy tuo mukanaan pieniä pirulaisia, lentsuja. Nämä harmia aiheuttavat pieneliöt ovat tukkoisen olon, kuumeen, kolotuksen, yskän ja kurkkukivun sanansaattajia eli flunssaviruksia.
 
Avosairaanhoidon ylilääkäri Virpi Kröger huomauttaa, ettei flunssaan ole kotikonsteja parempaa hoitoa olemassa. Flunssa on virustartunnan seuraus, joka itää 24–72 tuntia ennen ensimmäisiä oireita.
 
- Flunssat ovat viruksen aiheuttamia hengitysteiden tulehdustauteja, joita ilmenee ympäri vuoden. Oireet kestävät yleensä noin viikon. 
 
Kolmen ensimmäisen päivän aikana altistumisesta tauti tarttuu herkemmin myös muihin. Perushygienialla on vahva rooli flunssan ehkäisyssä.
 
- Käsien pesu kunniaan, sillä virukset ja bakteerit leviävät useimmiten kosketustartuntana niin kätellessä kuin erilaisilta pinnoilta. Esimerkiksi päiväkotilapset voivat sairastaa flunssaa useita kertoja peräkkäin.
 
Yskiessä tai aivastaessa on syytä käsien sijaan täräyttää paidanhihaan, jos nenäliinaa ei ole tarjolla.
 
- Aivastaessa virus voi levitä ilmassa pisaratartuntana. Suurin tartuntariski on alle metrin läheisyydessä. Mitä nuorempi, sen isompi riski on sairastua.
 
Ei heti kuurille
 
Krögerin mukaan monesti asiakkaat vaativat flunssaan kovempia rohtoja, kuten antibiootteja olonsa helpottamiseksi. Ne eivät pure viruksiin.
 
- Elämä on nykyään niin kiireistä, ettei ihmisillä ole aikaa levätä kotona. On kuitenkin hyvä muistaa, että turhaan syödyt antibiootit tappavat suolistosta hyviä bakteerikantoja, ja laskevat puolustuskykyä entisestään. 
 
- Stressi on omiaan ruokkimaan flunssaa. Alkuvaiheessa lepo on tärkeä, silloin on hyvä pysyä kotona.  Oloa voi lievittää juomalla hyvin sekä c-vitamiinilla ja särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla tai ibuprofeiinilla. 
 
Flunssan alkuvaiheessa poskipäissä tuntuva paine johtuu tyypillisimmin hengitysteiden limakalvojen turvotuksesta, joihin Kröger suosittelee hoidoksi nuhatippoja ja kipulääkettä. Jos tauti ei hellitä viikossa, silloin on syytä käydä lääkärissä. Kyse voi olla silloin bakteerien pitkittämästä taudista, jolloin antibiootit ovat paikallaan.
 
- Poskiontelotulehdus ilmaantuu tyypillisesti viiden päivän kuluttua flunssan alkamisesta, kun onteloihin kertynyt erite tulehtuu. Oireita ovat märkäinen, vihertävän kellertävä ja liimamainen erite nenästä tai poskipäiden pakotus, kipu hampaissa ja lämpöily.  
 
Myös keuhkoputkentulehdus on alkuvaiheessa viruksen aiheuttama.
 
- Rintalastan takainen polttelu alkuvaiheessa on viruksen aiheuttaman keuhkoputken tulehduksen oire.  Pitkittyessään sekin voi toki muuttua bakteeritaudiksi.
 
Influenssa idästä
 
Flunssa voi tehdä olosta kurjan muutamaksi päiväksi, mutta influenssa voi kaataa pahimmillaan petipotilaaksi pidemmäksi aikaa jälkitautien iskiessä. Joulun jälkeen näille leveyspiireille saapuukin influessa-viruksia Aasiasta asti. 
 
Oireet ovat ärhäkät, ja altistavat jälkitaudeille tavallista flunssaa useammin. 
 
- Tyypilliset oireet ovat nopeasti nouseva ja pitkään kestävä yli 39 asteen kuume, joka paikan kolotus, päänsärky, kurkkukipu, rintalastan takainen polte ja yskä.
 
- Yli 65-vuotiaat ja ne, joilla elimistön puolustusmekanismit ovat sairauden tai lääkityksen johdosta heikentyneet, ovat suuremmassa vaarassa kuolla tai saada influenssan jälkeen vaarallisia jälkisairauksia kuten keuhkokuumeen ja sydänlihastulehduksen.
 
Keuhkokuume on yleinen komplikaatio niin nuorilla kuin vanhemmilla sekä riskiryhmään kuuluvilla.
 
- Oireina ovat korkea kuume sekä kipua tuottavat yskä ja rintapistokset.
 
Jälkitautien ja kuolemien ehkäisemiseksi Suomessa on mittava influenssarokotus-ohjelma.
 
- Influenssan viruskanta muuttuu vuosittain. Yleensä selviääkin jo lokakuussa, mitä vastaan aloitamme rokotukset. Varsinaiset epidemiat ovat vähentyneet verrattuna 90-lukuun.
 
Hämeenlinnassa rokotukset käynnistyvät 11. marraskuuta. Reseptin voi saada omalta terveysasemaltaan jo lokakuussa.
 
- Se on ilmainen riskiryhmäläisille. Ei rokotuksesta haittaa ole hyväkuntoisellekaan, jos muutamalla eurolla voi sairastaa influenssan vähemmillä oireilla tai jopa säästyä siltä kokonaan.
 

Hämeenlinnan Tarmolla on takanaan 110 vuotta

$
0
0
 Aaron Isotalo, Valtteri Lindberg ja Väinö Mäki-Uuro osallistuivat Hämeenlinnan Tarmon 110-vuotistapahtumaan lauantaina. Kuva: Marjatta Hinkkala
- Urheilu harrastuksena kasvattaa ihmistä sosiaaliseen suuntaan, varsinaisen kilpailuhalun asetan kakkossijalle, sanoi pitkän linjan "tarmolainen" ja kahden alakouluikäisen äiti Maria Mäki-Uuro.
 
Urheilukentillä, Hämeenlinnan Tarmon riveissä hän itse sanoo viihtyneensä viisitoistakesäisestä.
 
- Kipinän sain Hippo-kisoista. Siitä jatkoin kavereiden kanssa Tarmon urheilukouluun, lopulta innostuin niin että urheilu vei viikosta lähes kaiken vapaa-ajan.
 
Maria Mäki-Uurolle on nyt tullut aika kuljettaa omia poikia, Lenni 9 v. ja Väinö 8 v. Laaksosta urheilukentille. Lenni pelaa jalkapalloa, Väinö harrastaa yleisurheilua.
 
Kaurialan stadionilla kolmikko viihtyi lauantaina Hämeenlinnan Tarmon 110 -vuotistapahtumassa, missä valinnan varaa oli kaiken ikäisille ja monessa lajissa - pituushypystä ja juoksusta saappaanheittoon ja kuulantyöntöön. 
 
Leppoisissa tunnelmissa, mutta tosissaan kirittyjen mittelöiden välissä oli hyvää aikaa nautiskella grillimakkaroista ja kahveista. 
 
Maria Mäki-Uuron lailla Tarmon perhekeskeistä toimintaa sanoivat arvostavansa Hanna ja Timo Lappalainen. Pisteitä seura saa heiltä laajasta lajivalikoimastaan ja kannustavista ohjaajistaan. Lappalaiset muistuttavat, että kannustusta ja kiinnostusta lapset ja nuoret odottavat myös vanhemmiltaan.
 
Kaurialan stadionilla mukana oli koko Lappalaisen perhe: Sara, Sella ja Senni ja perheen kuopus, vajaan kahden vuoden ikäinen Säde-tyttö. 
 
- Urheilu on elämäntapa, innostus pitää kuitenkin tulla jokaiselta itseltään, sanoo Hanna Lappalainen. 
 
Tarmon urheilukoulussa Sella on käynyt vuoden. Yleisurheilusta hän nostaa lempilajikseen juoksun ja esikuvakseen Suomen ennätyksen Mosovassa aitoneen Nooralotta Nezirin. Viisivuotias Senni osallistui juoksukisaan 7-vuotiaiden sarjassa.
 
Neljän sakissa 9-vuotiaiden sarjassa juosseet Aaron Isotalo, Valtteri Lindberg ja Väinö Mäki-Uuro olivat tuloksiinsa jotakuinkin tyytyväisiä.
 
- Juoksun voitti odotetusti Suomen nopein 9-vuotias Topi Rönni, pojat tuumivat kentän laidalla.
Rajatonta riemua
 
Tarmon yleisurheiluajoston puheenjohtaja Kirsi-Marja Koskela näkee urheilussa rajatonta riemua ja mahdollisuuden rikkoa omia henkilökohtaisia rajojaan. Yleisurheilu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ja Koskelan mukaan lajeihin kannattaakin tutustua ennen keskittymistä omimmalta tuntuvaan.
 
- Tarmolaiset ovat kilpailuhenkistä jengiä, kaikkia kannustetaan ja se on tärkeää.
 
Kynnyksen seuratoimintaan hän pitäisi, jos mahdollista, matalana, niin että osallistumismaksu on jokaiselle mahdollisuuksien rajoissa. Seura joutuu tasapainoilemaan taloutensa kanssa, iso kuluerä ovat tilavuokrat. Talous tahtoo urheiluseuroissa olla tiukilla.
 
Seuran ensimmäisinä vuosina toimintaa hankaloittivat huonoissa kantimissa ollut talous, viranomaisten tiukka silmälläpito ja urheilukentän puute. 
 
Hämeenlinnan Tarmon riveissä ohjattua liikuntaa on tarjolla liikuntaleikkikoulusta seiniori-ikäisten ryhmiin, lajeissa valinnanvaraa on yleisurheilusta hiihtoon.
 
Hämeenlinnan Tarmon perustamisasiakirja hyväksyttiin Hämeenlinnan Lääninkansliassa 24. lokakuuta 1903. Asialla olivat Aukusti Heinonen, Arvi A. Karlsson (Karisto), Aug. Boman, Kusti Lauren (Laurela), Kaarlo Reunanen ja Eemeli Johansson (Juureva). Tammikuussa 1904 seurassa alkoivat sen jäsenille tarkoitetut voimisteluharjoitukset, ohjaajana lyseolainen Jalmari Sulonen.
 
Talvella järjestettiin hiihtoretkiä ja -kilpailuja. Ensimmäiset naiset urheiluseuran riveihin liittyivät virallisesti 1906. (Lainaukset: Ilmari Lehmusvaara Hämeenlinnan Tarmo 1903 - 2003).
 
Hämeenlinnan Tarmossa toimii seitsemän urheilujaostoa. Seuran riveissä mukana on noin 1500 jäsentä, heistä puolet kuuluu yleisurheilujaostoon. Toiminnassa raittiusaate on ollut mukana alkuvuosista lähtien. 
 
Hämeenlinnan Tarmo juhlii 110 -vuoden merkkipäiväänsä virallisesti lokakuussa Raatihuoneella.
 
Viewing all 557 articles
Browse latest View live