Quantcast
Channel: Kaupunkiuutiset
Viewing all 557 articles
Browse latest View live

Hinurikuski toivoo hienosäätöä liikenteeseen

$
0
0
VILKKU PÄÄLLE AJOISSA. Sakari Miettinen toivoo myös, että autoilijat käyttäisivät vilkkua riittävän ajoissa, eikä vasta kääntyessään.
Huolellisuudella ja yhteistyöllä Hämeenlinnan keskustan liikenne muuttuisi monin tavoin sujuvammaksi. Työkseen kaupungin liikennevirrassa ajava hinauspalveluyrittäjä Sakari Miettinen uskoo, että parilla käytännöllä entistä useampi autoilija ehtisi esimerkiksi liikennevaloista vihreällä.
 
– Hämeenlinnassa on tyypillisesti kaksi liikennettä hidastavaa seikkaa. Liikennevaloista valmistaudutaan lähtemään vasta keltaisella tai jopa vihreällä ja vilkkua kovin moni autoilija näyttää vasta kääntyessään, sanoo Miettinen.
 
Lääkkeeksi Miettinen tarjoaa valojen tarkempaa seuraamista.
 
– Valojen vaihtumisen voi jokainen autoilija ennakoida seuraamalla risteävän kadun liikennevaloja. Jos autoilija tuijottaa vain omia valojaan, hän reagoi kenties ensimmäisen kerran vasta keltaisella.
Auto pääsee liikkeelle, kun vihreä on palanut jo tovin. Seuraamalla risteävän kadu valoja vaihteen voi laittaa silmään jo ennen punaisella ja auto lähtee liikkeelle jo keltaisella. Tietysti jokaisen autoilijan on noudatettava varovaisuutta, eikä risteyksen yli voi ajaa kuin vihreällä. Jos jonon kuitenkin pääsee liikkeelle ajoissa ja kaikki autoilijat – myös se jonon viides – seuraavat risteäviä valoja, risteyksestä ehtii yksissä valoissa muutama auto enemmän kuin nyt.
 
Miettinen toivoo myös, että autoilijat käyttäisivät vilkkua riittävän ajoissa, eikä vasta kääntyessään.
 
– Raskaalla ajoneuvolla ei kovin pieneen väliin voi kiihdyttää. Hyvin usein risteävää katua ajava kuljettaja ilmoittaa kääntymisestään vasta kääntyessään. Jos hän olisi näyttänyt vilkkua ajoissa, olisin ehtinyt kääntyä.
 
Miettinen korostaa, että turvallisuus on jokaisen kuljettajalle ykkösasia. Jalankulkijat sekä pyöräilijät on huomioitava ja risteykset on ajettava aina suurta varovaisuutta noudattaen.

Frida Ehrnsten selvittää vanhojen rahalöytöjen salat

$
0
0
RAHALÖYTÖJEN TUNTIJA. Frida Ehrnsten työskentelee Suomen kansallismuseon rahakammiossa, jossa säilytetään muun muassa Hämeen linnasta löydettyä harvinaista aboa.
– Hämeen linnan löytöaineisto on kiinnostava ja monipuolinen, sillä se kertoo rahan käytöstä koko linnan historian ajalta. Hämeen linnasta on löydetty 462 rahaa, joista noin puolet on keskiaikaisia, FM, arkeologi Frida Ehrnsten kertoo.
 
Vanhimmat Hämeen linnasta löydetyt rahat ovat Ehrnstenin mukaan 1300-luvulta. Ne on löydetty toisen kerroksen juhlasalin ja käytävän lattian alta ja lattiatäytteestä.
 
– Olisi mielenkiintoista vertailla rahalöytöjä ja muuta arkeologista aineistoa, kun tutkitaan linnan ajoitusta, Ehrnsten pohtii.
 
Ehrnsten työskentelee Suomen kansallismuseon rahakammiossa ja valmistelee väitöskirjaa Suomen keskiaikaisista rahalöydöistä ja rahan käytöstä. Hän käsikirjoittaa parhaillaan myös Hämeen linnassa elokuussa 2014 avattavaa rahanäyttelyä.
 
Oravannahoista  setelirahoihin
Metallirahat ilmestyivät Itämeren alueelle ensimmäisellä vuosisadalla. Rahan tuonti oli suurimmillaan viikinkiajalla. Kaupassa käytettiin hopeaa ja maksaminen tapahtui painon mukaan.
 
Viikinkiaikaisia rahoja on löytynyt erityisesti Ahvenanmaalta ja Hämeestä vilkkaiden kauppareittien varrelta. Rahan käyttö yleistyi keskiajalla, jolloin alkoi kirkon ja kruunun verotus.
 
– Keskiajan rahajärjestelmässä käytettiin markkaa laskentayksikkönä. Markka jakaantui kahdeksaan äyriin, 24 aurtuaan ja 192 penninkiin. Vuonna 1534 käyttöön tulivat taalerit, Ehrnsten luettelee. Keskiajalla ja 1500-luvulla rahat lyötiin pääasiassa hopeasta.
 
– Huonoina taloudellisina aikoina käytössä oli brakteaatteja, vain toiselta puolelta lyötyjä rahoja, Ehrnsten tietää.
 
Harvinaisin Hämeen linnasta löydetty raha on Eerik Pommerilaisen hallintokaudella 1400-luvun alussa Turussa lyöty kuuden penningin arvoinen abo.
 
– Alkuperäinen abo on kansallismuseon rahakammiossa. Hämeen linnassa on esillä kopio, Ehrnsten kertoo.
 
Ruotsi oli 1600-luvulla maailman suurin kuparin tuottaja, joten 1600-luvulla lyötiin kuparirahoja.
 
1600-luvun puolivälistä 1700-luvun puoliväliin käytettiin myös suurikokoisia kupariplootuja. 1600-luvulla otettiin käyttöön myös setelit, sillä kolikot ja plootut painoivat ja veivät tilaa. Euroopan ensimmäiset setelit laskettiin liikkeelle Tukholmassa vuonna 1661, 1700-luvun seteli-inflaatio tosin heikensi paperirahan suosiota. Metallirahaa kätkettiin maahan, kuten muutenkin levottomina aikoina.
 
Ilmoita  löydöstä
Ehrnsten neuvoo ilmoittamaan vanhoista rahalöydöistä viranomaisille, muinaistieteelliselle toimikunnalle tai Suomen kansallismuseon rahakammioon.
 
– Löydöistä kerätään tiedot Museoviraston arkistoon. Joskus kansallismuseo lunastaa rahalöytöjä. Tällöin löytäjälle maksetaan huutokauppa-arvon mukaan. Myös paikkalaismuseot saattavat joissakin tapauksissa lunastaa rahalöytöjä. Jollei löytöä lunasteta, se palautetaan löytäjälle, joka saa pitää löytämänsä rahat. On kuitenkin tärkeää dokumentoida tiedot löydöistä tutkimuskäyttöön. Ja yli sata vuotta vanhoja esineitähän koskee muinaismuistolaki, jonka mukaan niitä ei saa viedä maasta, Ehrnsten neuvoo.
 
Frida Ehrnsten luennoi Hämeen linnan rahalöydöistä keskiviikkona 20.11. kello 18.30 Hämeen linnan luentosalissa. Luentotilaisuuden järjestää Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Tietojen salaus vain klikkauksen päässä

$
0
0
VIISI MINUUTTIA. Jokainen suomalainen voi halutessaan suojata henkilötietojaan. Kätevimmin se käy Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla osoitteessa www.vrk.fi.
Väestörekisterikeskus ylläpitää järjestelmää, johon kerätään suomalaisten tiedot syntymäpaikkoineen, osoitteineen ja ammatteineen. Jokaisella kansalaisella on oikeus kieltää tietojensa luovutus väestötietojärjestelmästä suoramarkkinointiin, markkina- ja mielipidetutkimukseen sekä henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten. Lisäksi jokaisella on oikeus kieltää yhteystietojensa luovuttaminen yhteys-, osoite- tai muuna vastaavana tietopalveluna sekä tietojensa luovutus asiakasrekisterin tai muun vastaavan rekisterin päivitystä varten.
 
Näin se  tehdään
Tietojensa salaamisen voi tehdä poikkeamalla maistraattiin, mutta sen voi hoitaa kätevästi myös tietokoneen ääressä menemällä Väestörekisterikeskuksen nettisivuille www.vrk.fi. Etusivun yläpalkista löytyy linkki Palvelut kansalaisille, josta aukeaa uusi sivu. Sen vasemmassa laidassa olevan listan alapäästä klikataan kohtaa Tarkasta tietosi ja sen jälkeen avautuvalla sivulla tekstiä Käynnistä tarkastus. Pienen odottelun jälkeen aukeaa sivu, jolla voi valita tunnistustavaksi mobiilivarmenteen, pankkitunnukset tai poliisin myöntämän sirullisen henkilökortin.
 
Tunnistuksen jälkeen pääsee syynäämään tietojaan. Sivulla Omien tietojen tarkastus on kohta, jossa lukee Näytä. Sitä klikkaamalla ilmestyy luettelo kaikista järjestelmässä olevista tiedoista. 
 
Sivun yläreunasta voi valita kohdan Ilmoita itse ja tästä aukeavalta sivulta sarakkeen Tietojen luovutuskiellot. Sitten vain valitaan rasti ruutuun -menetelmällä ne kohdat, jotka halutaan. Lopuksi klikataan Tarkasta ilmoitus, sen jälkeen Lähetä ja tiedot matkaavat paikalliseen maistraattiin.
 
Mitä ne  merkitsevät?
Suoramarkkinointikielto. Nimi- ja osoitetietoja ei luovuteta suoramarkkinointitarkoituksiin eikä markkina- ja mielipidetutkimuksiin. Muun muassa tieteelliseen kyselytutkimukseen tietoja voidaan luovuttaa kiellosta huolimatta.
 
Yhteystietojen luovutuskielto. Yhteystietoja ei luovuteta Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelussa tai muissa vastaavissa osoite- ja yhteystietopalveluissa, joissa hyödynnetään väestötietojärjestelmän tietoja.
 
Asiakasrekisterin päivityskielto. Tietoja ei luovuteta yrityksille, jotka päivittävät asiakasrekistereitään väestötietojärjestelmän tiedoilla (esimerkiksi lehtitalot). Pankeille ja vakuutusyhtiöille tiedot voidaan lain nojalla luovuttaa kiellosta huolimatta.
 
Henkilömatrikkelikielto. Tietoja ei luovuteta esimerkiksi oppilaitoksen entisistä oppilaista tai tietyn tutkinnon suorittaneista tehtävää matrikkelia varten.
 
Sukututkimuskielto. Tietoja ei luovuteta sukututkimustarkoituksiin.
 
Turvakielto. Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna, maistraatti voi asianomaisen pyynnöstä määrätä, ettei kotikunta- tai osoitetietoja saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä maistraatissa. Kun henkilöllä on turvakielto, hänen osoitettaan ei luovuteta useissa tapauksissa viranomaisillekaan.

Jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan!

$
0
0
PÄIHDETYÖTÄ. Niina Kettunen ja Satu Punkari (istumassa) ovat osaltaan rakentaneet ehkäisevän päidetyön wikisivustoa.
Ehkäisevä päihdetyö ei ole enää pelkästään alkoholista sormi pystyssä heristelyä ja moralisointia. Ehkäisevä päihdetyö kattaa nykyisin paljon laajemman elämän kirjon, kun vuosikymmeniä sitten peloteltiin pääasiassa viinapirulla. Nykyisin valistus kattaa muun muassa tupakan, huumeet, mielenterveysongelmat ja peliriippuvuuden.
 
–  Ehkäisevä päihdetyö on nykyisellään ennen kaikkea mahdollisimman monipuolista asenteisiin vaikuttamista tämän päivän välinein ja keinoin. Samalla se on kaikkinaisen hyvinvoinnin tukemista, Hämeen alueen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Niina Kettunen linjaa.
 
A-klinikkasäätiö julkisti aivan vast´ ikään oman wikisivuston, joka tarjoaa kaikille kiinnostuneille tietopankin ongelmatilanteissa. Sivustolta löytyy tietoa myös Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan ehkäisevän päihdetyön työryhmistä, muistioiden ja asialistojen muodossa.
 
Tarkoituksena on tehdä ehkäisevä päihdetyö kuntalaisille näkyväksi ja tutuksi.
 
Seudullista yhteistyötä
Hämeenlinnan seudulla kuokitaan tällä saralla reilusti yli kuntarajojen, sillä Janakkala ja Hattula ovat tasavertaiset kumppanit A-klinikkasäätiön vetämässä ehkäisevässä päihdetyössä. Päihdetyössä kuntarajat ovat vähäisempiä kuin veteen vedellyt viivat.
 
Ehkäisevän päihdetyön yksikkö pyrkii laaja-alaisen yhteistyön, tiedotuksen ja koulutuksen keinoin vahvistamaan ehkäisevää työotetta kaikissa kuntapalveluissa. Elämänkaariajattelun mukaisesti myös ehkäisevä päihdetyö kohdistetaan kaikille ikäryhmille lapsista vanhuksiin. Vuosina 2013–2015 yksikön toiminnan painopistealueet ovat nuorille ja työikäisille suunnatun ehkäisevän päihdetyön kehittäminen.
 
– Seuraavaksi painopistealueeksi tulevat luonnollisesti seniorikansalaiset. Varsinkin eläköityneistä puhutaan kosteana ikäluokkana, mutta haasteita riittää valtavasti myös työikäisten keskuudessa, Niina Kettunen tietää.
 
Päihteidenkäyttö ja ikääntyminen on huomioitu seudun ehkäisevässä päihdetyössä jo aiemminkin: vuosien 2010–2013 aikana on koulutettu Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kotihoidon henkilöstöä päihteidenkäytön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen.
 
– Yhteistyö eri viranomaisten kuten aluehallintoviraston, poliisin, vähittäiskaupan ja ravintoloitsijoidenkin kanssa on tärkeää, Niina Kettunen kertoo.
 
Jokaisen teot vaikuttavat
Ehkäisevässä päihdetyössä lähtökohtana on se, että luennoimalla ja moralisoimalla ei tuloksia saada.
 
– Jokainen kuntalainen voi vaikuttaa positiivisesti omilla teoillaan ja valinnoillaan, Janakkalan kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, erityisnuorisonohjaaja Satu Punkari sanoo.
 
Janakkalassa ja Hattulassa on erittäin hyviä kokemuksia muun muassa koululaisten toiminnallisista vanhempainilloista Askelmista, joissa nuoria koskettavia asioita on nostettu esille. Lammi toimi tällä sektorilla suoranaisena suunnannäyttäjänä.
 
– Toiminnallisten teemailtojen tulokset ovat hyviä, kun mukana on moniammatillisia osaajia, Satu Punkari kertoo. Toiminnalliset illat voivat rakentua esimerkiksi rastireittiin, jonka varrella joudutaan etsimään tietoa ja ratkomaan ongelmia yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa.
 
Niina Kettunen ja Satu Punkari toivovat myös kuntalaispalautetta sekä avointa keskustelua.
 
– Kaikki uudet ideat ovat tervetulleita, kaksikko patistaa ottamaan yhteyttä wikisivuston myötä.
 
Ehkäisevän päihdetyön wiki löytyy osoitteesta:
ja

Tänään: Nukketeatteri leikittelee kohulehtien lööpeillä

$
0
0
RINSESSA. Kohujulkkis Johanna Takiainen ei kopioi ketään, vaan hän on luonut oman, itsenäisen tyylinsä. Elämän ja äänen nukelle antaa näyttelijä Taina Maria Savimäki.
Paikallista ja valtakunnallista politiikkaa parodioinut Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri vaihtaa viihteelle. Hannu Räisän ja Antti Kemppaisen käsikirjoittama Oi, maamme julkut nostaa esiin valtakunnan julkkikset ja heitä ympäröivän mediakulttuurin. Esitys antaa vastauksia kansakunnan kannalta elintärkeisiin kysymyksiin: Miksei ex-malli Johanna Takiaisen työnhaku onnistu? Kenen kanssa ex-mäkihyppääjä Matti Ykänen on ollut kaksi viikkoa Ibizalla? Ja miksi unelmien vaimon valinta on Matille niin vaikeaa.
 
– Tyyli on samaa sarjaa kuin edellisetkin parodiamme, mutta nyt keskitymme peilaamaan mediassa tapahtuneita muutoksia ja kohulehditien lööppejä, Räisä kertoo.
 
– Ykäsen ja Takiaisen ympärille kehkeytyy perinteinen rakkaustarina, jonka päätteeksi he saattavat mennä ihan oikeasti naimisiin.
 
Lemmenparin kanssa ongelmia ratkoo koko kansan maalaislääkäri Kiimainenkinen, jonka puhtoinen ulkokuori saattaa kyllä hiukan rapistua matkan varrella. Esityksen roisto on luototon luottotoimittaja Kai Verilä.
 
– Kiminkinen on niin kiltti, lupsakka ja hyväntahtoinen hahmo, että häneen saa helposti luotua suuren kontrastin. Merilän eleitä ja olemusta en ole kovin paljon opiskellut, mutta hänestä tuli melko luontevasti tämän jutun pahis.
 
– Lisäksi mukana ovat juontajina Elovena-tyttö ja Reissumies sekä Duud Sonnit ja Badventures-tähdet Riuku ja Tuna.
 
Politiikka vanhenee
Räisän ja Kemppaisen Tasavallan marionetit -sarjasta on aiemmin nähty esitykset Kummallisvaalit, Pressa sihisi hississä ja Kaboom, jotka tarkastelivat kriittisesti politiikan kenttää. Viime vuoden näytökset olivat kaikki loppuunmyytyjä, mutta ajankohta vaati teeman vaihtamista.
 
– Mietiskelimme hetken verran uutta polittista parodiaa, mutta huomasimme nopeasti, ettei homma oikein syttynyt, Kemppainen sanoo.
 
– Vaalien jälkeen politiikka vanhenee todella nopeasti ja keskustelujen aiheet vaihtuvat niin kovalla vauhdilla, etteivät ihmiset saa niistä otetta.
 
Nukkenäyttelijöinä ovat Räisä, Kemppainen ja Taina Maria Savimäki. Tekijät korostavat, että esityksen hahmot eivät vastaa yksi yhteen todellisia esikuviaan. Ykänen ja Takiainen ovat nuorehkoja ihmisiä, joiden edesottamuksia tarkastellaan enemmän toiveikkaan optimismin kuin vahingonilon kautta.
 
Oi, maamme julkut -parodialle on lyöty lukkoon neljä iltaa Olutravintola Birgerissä 15. marraskuuta alkaen, mutta lisäesityksetkin ovat mahdollisia. Lippujen enakkomyynti on Birgerissä ja Café Hoffissa. Show pysyy marras-joulukuun ajan Hämeenlinna-Helsinki -akselilla, jonka jälkeen sitä markkinoidaan ravintoloihin, klubeille ja pubeihin ympäri Suomea.
 
Oi, maamme julkut pe-la 15.-16.11. ja 29.-30.11. klo 21 Birgerissä.

Tänään: Svengaavia rytmejä ja jazzsahtavaa joulutunnelmaa

$
0
0
JAZZ-TUNNELMOINTIA. Mariah Hortans / M Sandberg Duo luo jazzsahtavaa joulutunnelmaa Rantasipi Aulangossa lauantaina.
Jazzlaulajatar Mariah Hortans ja kitaristi Mathias Sandberg ovat nopeasti luoneet oman markkinaraon suomalaisen jazzin parissa. Musiikkia voi kuvata rauhalliseksi, tunnelmalliseksi, traditionaaliseksi vocaljazziksi. Duo on esiintynyt aktiivisesti suomessa sekä tehnyt kaksi kiertuetta USA:ssa. Duon vuoden 2010 kiertue oli Suomen kaikkien aikojen laajin jazzkiertue. Duo esiintyy Rantasipi Aulangossa lauantaina.
 
Mariah Hortans on koulutukseltaan laulunopettaja. Esiintymisien ja opetuksen lisäksi hän on viime vuosina myös toiminut kuoronjohtajana. Jazzkitaristi Mathias Sandberg, joka on opiskellut mm. Manhattan School of Musicissä New Yorkissa sekä Berklee College of Musicissä Bostonissa, ja on yksi Pohjanmaan eniten kysytyistä freelancemuusikoista. Hän on työskennellyt muun muassa Georg Riedelin, LaGaylia Frazierin, Pierre Swärdin ja Jukka Eskolan kanssa.
Christmas Jazz
 
Mariah Hortansin ja Mathias Sandbergin Christmas Jazz ja Another Jazzy Christmas levyt luovat rentouttavan ja jazzahtavan joulutunnelman. Musiikki esitetään suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi ja muodostuu sekä Sibeliuksen, Händelin ja Schubertin klassisista joulusävellyksistä että perinteisistä pohjoismaisista joululauluista ja englanninkielisistä christmas carolseista. Musiikki on saanut uuden sovituksen jossa on käytetty duon tunnukseksi muodostuneita harmonioita ja melodisia improvisaatioita sekä svengaavia rytmejä.
 
Mariah Hortans / M Sandberg Duo - 2013 Christmas Jazz Tour Rantasipi Aulanko 16.11. klo 19.

Joulupuumetsässä levotonkin rauhoittuu

$
0
0
Joulukuusella pitää olla muotonsa, joten villisti rehottavaa kasvua pitää rajoittaa leikkaamalla pari kertaa vuodessa. Kuva: AP Sarjanto
Rauni Salo on asunut ikänsä Rengossa. Vuonna 1987 hän muutti Viialan kylään 10-tien varteen ja alkoi kasvattaa siellä joulukuusia.
 
Tontilla oli aikamoinen metsä isoja kuusia, jotka kaadoin pois, Salo kertoo.
 
- Aika pian sitten niitä ensimmäisiä taimia ruvettiin laittamaan. Sen verran on kauppamiehen verta suonissa, että joulukuusien myynti kiinnosti. Olihan niitä tullut jo kotitilan metsistä Hämeenlinnan torille vietyä.
 
Salo trimmaa kuusia puutarhasaksilla ja pitkävartisella leikkurilla keväisin ja syksyisin.
 
- Ilman leikkaamista puut saattavat lykätä sellaisia 80-senttisiä kasvannaisia. Jos niille ei tee mitään, niin kohta on 1,5 metriä tyhjää latvaa, eivätkä sellaiset asiakkaille kelpaa. Liian lähelle toisiaan niitä ei saisi istuttaa, koska muuten kuusista tulee toispuoleisia. Välillä olen kesäisin laittanut puun juurille puutarhan Y-lannosta.
 
200 puuta myyntiin
 
Kuusenkasvattajan metsikkö on alueella, jossa on aikaisemmin ollut karjan laiduntamiseen käytetty hakamaa. 
 
- Kyllä maaperässä jotakin erityistä voimaa taitaa olla, koska puut tykkäävät niin hyvin kasvaa, Salo arvelee.
 
- Kun yhden vie pois, niin heti on uutta tulossa. Kuusi kasvaa joulupuun mittaan 8-10 vuodessa. Aluksi hommasin 15-senttisiä pottitaimia, mutta sitten rupesin keräämään sellaisia puolimetriä ojanpientareilta ja metsäteiden varsilta. Jos semmoisen kunnolla istuttaa, niin hyvin lähtee kasvamaan.
 
Salolla kasvaa kuusia reilun hehtaarin kokoisella alueella. Aivan kymppitien varressa on 6 vuotta sitten istutettuja taimia, joista suurimmat ovat parin vuoden päästä joulukunnossa.
 
- Nyt en ole uusia taimia enää muutamaan vuoteen laittanut. Olen joskus yrittänyt laskeskella ja kyllä meillä kaikkiaan taitaa olla rohkeet 4000 latvaa ylöspäin tulossa. 
 
- Niistä reilut 200 menee jouluna myyntiin. Merkkailen nauhoilla sopivat kuuset syksyllä jo ajoissa, jos vaikka sattuu kauheasti lunta tulemaan.
 
Kuusellakin on vihollisensa. Juurikääpä, kuivuus ja tulvat voivat vahingoittaa puita ja tulipalopakkaset puraista nuoria taimia.
 
- Meillä ei onneksi ole ongelmia ollut. Keski-Suomessa oli pari vuotta sitten joku ihmeellinen tauti, joka muutti kuuset mustiksi. Siellä olivat kasvattajat vähän aikaa ihmeissään.
 
Tuottava harrastus
 
Salon perhe on myynyt Hämeenlinnassa joulukuusia Hanssin-Jukan entisellä paikalla linja-autoaseman nurkilla yli 20 vuotta. Myynti alkaa 16. joulukuuta paikkeilla.
 
- Joskus on lähdetty liikkeelle parikin viikkoa ennen joulua, mutta kokemus on osoittanut sen turhaksi seisoskeluksi, Salo tuumaa.
 
- Noin viikko ennen joulua alkaa tapahtua ja hirveän moni hakee kuusensa vasta aaton aattona, jotta voi viedä sen sitten suoraan sisään.
 
Tyypillinen joulupuu on korkeudeltaan kahdesta metristä kahteen ja puoleen, mutta pienempiäkin pitää löytyä.
 
- Etenkin vanhemmat, yksin asuvat ihmiset haluavat usein 1,5-metrisen pöytäkuusen. Siitä tulee kuitenkin jo aitoa havun tuoksua kotiin.
 
- Meillä on hyvin vakituinen asiakaspiiri ja monet vaan soittavat, että tuo samanlainen kuin viimeksikin. Eivät käy edes paikan päällä katsomassa.
 
Kuusenkasvattajan vaimo päivittelee välillä havunneulasia, joita löytyy pirtistä kesät talvet ja ihmettelee, eikö mies muista jääneensä jo eläkkeelle.
 
- Tämä on minulle kivaa ajanvietettä. Olen vähän levoton luonne ja metsässä touhutessa mieli rauhoittuu, Salo tunnustaa.
 
- Jos kasvattaisin tukkimetsää, niin joutuisin odottelemaan 70 vuotta. Nyt voi korjata satoa joka vuosi ja siitä tulee hyvä tuotto aika pienellä pläntillä maaperää.
 

Joulu jo kurkistaa

$
0
0
Kaupunkikeskustayhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier muistuttaa joulun olevan lähituntumassa.
Hämeenlinnan keskustan perinteisen joulunajan avausrituaalit osuvat tulevaan viikonvaihteeseen. Perjantaina tapahtuu lähinnä torilla, lauantaina myös laajemmin kaupunkikeskustassa.
 
Jouluilmettä rakennetaan kaupungin keskustaan hissukseen, mutta todellinen lähtölaukaus on perjantainen joulunavaus kauppatorilla kello 18, johon saapuu lyhtykulkue Kauppakeskus Tavastilasta. Lauantaina jatketaan edelleen joulupukin ryydittämällä toritapahtumalla, mutta kunniavieras vierailee laajemminkin keskustan kauppaliikkeissä.
 
Joulu tulee jatkossa näkymään katukuvassa muun muassa kävelykatu Reskalle sijoittuvien joulumökkien ja ylimääräisten joulumarkkinoiden ansiosta.
 
- Reskalta on varattu jo yhdeksän mökkiä joulumyyntiä varten. Lisävarauksia on varmasti tulossa. Meillä on tarvittaessa vuokrattavana kaikkiaan 17 mökkiä, Kaupunkikeskustayhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier kertoo.
 
Mökeissä myydään muun muassa erilaisia käsitöitä, säilykkeitä sekä lahja- ja koriste-esineitä.
 
- Hämeenlinnassa järjestetään joulukuun 17. päivä ylimääräiset joulumarkkinat. Aloite tuli torikauppiaiden puolelta, sillä he kokevat Hämeenlinnan hyväksi kauppapaikaksi. Aivan samaa kauppiasmäärää tuskin silloin tulee kuin 3. päivän kuukausimarkkinoille, Hagemeier kertoo.
 
Kulkue ja Joulupukki
 
Keskustan joulu avautuu näkyvästi ensi perjantaina, kun lasten lyhtykulkue starttaa Kauppakeskus Tavastilasta kohti Kauppatoria.
 
Toritapahtuma käynnistyy kello 18 apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon tervehdyksellä. Ohjelmassa on muassa Sibeliuksen joulumusiikkia, glögitarjoilua, torin joulukuusen virallinen valaiseminen sekä tapahtuman päätteeksi iltahartaus kirkossa.
 
Nuorkauppakamari ottaa toritapahtumassa vastaan lahjapaketteja toimitettavaksi vähävaraisille perheille.
 
Joulupukki saapuu torille lauantaina kello 10.30. Paikalla ovat myös poliisin ja pelastuslaitoksen moottoroidut menopelit sekä Ratsastuskillan hevosia lasten ja lastenmielisten tutustumista varten.
Kauppakeskus Tavastilassa on lauantaina perinteinen ja huippusuosittu valokuvaus joulupukin kanssa klo 11–14, 2. kerroksen takaosassa.
 
Hauskan sähäkkä ja tunnelmallisen taitava kolmen nuoren naisen lauluyhtye esiintyy klo 12 ja klo 13, 2. kerroksen tapahtumalavalla.
 

Mokailu on hurjan hauskaa, ainakin jälkeenpäin

$
0
0
MOKAILUT KANSIIN. Hämeenlinnalainen kirjailija Hanna van der Steen  ja kansainvälisenä epäonnistumisen päivänä julkaistu Mikä moka!-kirja, joka paljastaa nuorten ja joidenkin julkkisten noloja mokailuja.
Kansainvälisenä epäonnistumisen päivänä 13. lokakuuta julkaistiin WSOY:n kustantama Mikä moka -kirja, jossa joukko nuoria ja joitakin julkisuuden henkilöitä paljastaa noloja mokailujaan. Kirja haluaa osoittaa, että noloimmaltakin tuntuvasta mokasta selviää hengissä, vaikka se tapahtuessaan tuntuukin häpeälliseltä.
 
Mikä moka! -projektin yhteistyökumppani Suomen lasten ja nuorten säätiö lähetti satoihin suomalaisiin peruskouluihin mokienkeruulomakkeita, joita lukio- ja yläasteikäiset oppilaat täyttivät. Lisäksi nuorten ja aikuistenkin nuoruuden mokia kerättiin Facebook-ryhmässä ja projektin nettisivuilla.
 
Kirjan toimittajat, hämeenlinnalainen kirjailija Hanna van der Steen ja klaukkalalainen kirjailija ja äidinkielenopettaja Netta Walldén valitsivat palautetuista mokista hauskimpia. Kirjan kuvituksesta vastaa sarjakuva-Finlandia-ehdokas Anni Nykänen, suositun Mummo-sarjakuvan tekijä.
 
Don Johnson Big Bandin Tommy Lindgren ohjasi nuorista koostuvaa Bass Camp -ryhmää Mikä moka! -rapin teossa. Rap löytyy Mikä moka! -nettisivuilta www.mikamoka.fi.
 
Julkkisten  mokailuja
Joitakin julkisuuden henkilöitä lähti mukaan projektiin, mm. Alexander Stubb, Matti Vanhanen, Mikko Kuustonen ja Minna Haapkylä kertoivat noloista sattumuksistaan. Voice of the Finlandista tuttu Saara Aalto, Hauskat kotivideot -juontaja Sampo Marjomaa, NRJ:n Aamupojat Anssi ja Renne, muusikko Jannika B ja Kiroilevan siilin luoja Milla Paloniemi osallistuivat myös mokatalkoisiin.
 
Paikallisista julkkiksista mukana on Heidi Kyrö omalla mokallaan.
 
Uutta  tuotantoa
Hanna van der Steenin varhaisnuorille tarkoitetun fantasiatrilogian kolmas osa Lumous ilmestyi keväällä.
 
– Kolmiosainen Tähtisilmät -sarja on nyt valmis ja olen aloittamassa uutta nuortenkirjaa. Teen sitä yhteistyössä lasteni Elman ja Anni-Sofian kanssa. Lapset osallistuvat innolla ja keksivät ideoita henkilöhahmoihin.
 
– Keväällä on tulossa tarinakokoelma, jota Aimo-koulun lapset kuvittavat. He tekevät nukkeja tarinoideni pohjalta ja nukke-animaatiota opettajansa Milla Ojalan johdolla.
 
– Seuraavana on vuorossa tarinakorttiprojekti, jonka kuvittajan toimii vuoden 2012 Junior-Finlandian voittanut Christel Rönns, Hanna selvittää tulevia kirjallisia tuotoksiaan.
 
– Töiltä jäävä loppuaika kuluu lasten harrastuksiin kuskaamiseen, meillä on kolme tytärtä, joilla on yhteensä kymmenen harrastusta, Hanna van der Steen nauraa.
 
 
Jatta Pöyhönen-Wiik

Mad Professor on Vuoden Vientitykki

$
0
0
Harri Kosken Turengista käsin johtama Mad Professor sai Nuorkauppakamarin valtakunnallisen palkinnon. Kuva: AP Sarjanto
Nuorkauppakamari on myöntänyt valtakunnallisen, Vientitykki 2013 -palkinnon Mad Professor Amplification Oy:lle. Turengissa päämajaansa pitävä, vuonna 2006 perustettu yritys on erikoistunut korkealuokkaisiin kitaravahvistimiin ja efektipedaaleihin. 
 
- Palkinto kyllä hiukan yllätti, koska esimerkiksi viime vuoden voittaja oli Kemppi, joka on aikamoisen kookas yritys, toimitusjohtaja Harri Koski päivittelee.
 
- Ehkä nyt etsittiin jotakin uutta ja vähän erikoisempaa alaa. Lämmittäähän tämä kovasti mieltä.
Mad Professor oli otsikoissa myös tämän vuoden toukokuussa, kun Kauppalehden analyysiyksikkö Balance Consulting rankkasi Kosken firman suomalaisten vientiyritysten ykköseksi. Vientitykki-kilpailun raatiin teki erityisen vaikutuksen se, että Mad Professor on lähtenyt rohkeasti tekemään jotain sellaista, mitä ei ole aikaisemmin Suomessa tehty. Yrityksen liikevaihdosta jopa 98 prosenttia tulee viennistä.
 
- Sitä olen koettanut kaikille kuuluttaa, ettei se ulkomaille meneminen niin vaikeata ole, kun mekin sinne pääsimme, Koski kannustaa.
 
- Olen nähnyt näillä seuduilla paljon firmoja, joilla olisi tuotteidensa kanssa hyvät mahdollisuudet vientiyritykseksi, mutta jostain syystä uskallusta vain puuttuu. 
 
Kosken tekemä pitkäjänteinen työ alkoi kantaa hedelmää muutama vuosi sitten. Yrityksen käyrä nousee hitaasti ja varmasti.
 
- Näkymät ovat positiiviset ja eteenpäin mennään rauhallisesti ja hallitulla kasvulla. Väkeä on palkattu ja lisää palkataan, kun tarvetta tulee. 
 
- Uusia maita on tullut taas vientikartalle, viimeksi eksoottisemmasta päästä mukaan lähtivät Peru ja Ukraina.
 

Anna Boricheva on syksyn valopilkku

$
0
0
Monipuolinen ja kokenut Anna Boricheva ennakoi HPK:n lentopallonaisten tavoittelevan keväällä SM-mitalia. Kuva: Veli-Matti A. Pitkänen
Yleispelaaja Anna Boricheva, 33, on ollut syksyn ykköshahmo HPK:n lentopallonaisten joukkueessa. HPK parantanee otteita viimeistään keväällä, kun sairastuvalla olleet Marina Skender ja Stafania Okaka ovat kentällä täydessä iskussa. Valko-Venäjän Minskissä syntynyt Boricheva saavutti marraskuussa toisena naislentopalloilijana nykypelaajista 3000 voitetun pisteen rajapyykin. 
 
Nykyään LP Viestissä pelaava Kaisa Jokinen on ykkönen yli 3300 pinnalla, mutta kolmanneksi paras Oriveden Ponnistuksen Anni Mäkinen on vasta ylittänyt 1800 pojoa.
 
Boricheva valittiin ainoana kerholaisena naisten Mestaruusliigan lokakuun tähtiseitsikkoon.
 
- Jokaiselle pelaajalle valinta tähtiseitsikkoon on mukava asia. Se on niin ihanaa, kun Suomessa kaikki lasketaan. En tiedä yhtään, montako peliä olen pelannut ja montako pistettä olen voittanut Valko-Venäjällä. Valko-Venäjällä ei lasketa pinnoja ollenkaan.
 
- Se on myös mukavaa, että suomalaiset seuraavat, miten omat pelaajat menestyvät ulkomailla. Minun maassani ei kukaan ole selvillä ulkomailla pelaavista. Valko-Venäjän pelaajia on monta pelaamassa ulkomailla. Ajatus on hiukan sama kuin Neuvostoliiton systeemissä, että jos lähti maasta pois, hän oli huono ihminen, Boricheva sanoo.
 
Seitsemättä kautta
 
Boricheva pelaa jo seitsemättä kautta Suomessa. Hän tuli Suomeen kaudeksi 2006–07, jolloin Anna pelasi LiigaEurassa. Seuraava kausi vierähti Someron joukkueessa. Anna palloili kaksi seuraavaa kautta (2008–10) Pieksämäellä, jossa hän ylsi ensimmäisellä kaudella cupin finaaliin.
 
- Toinen kausi Pieksämäellä oli vähän vaikea, joten halusin pitää taukoa. Muutimme Joensuuhun, jossa keskityin suomen opiskeluun.
 
Välivuoden jälkeen Boricheva palasi kahdeksi vuodeksi LiigaEuran riveihin.
 
- Euran vuosien jälkeen oli helppo tulla HPK:hon, kun täällä oli valmentajana Eurasta tuttu Jukka Koskinen.
 
Boricheva on valittu vuosina 2007 ja 2009 sarjan tähtiseitsikkoon. Lähteiden mukaan Anna on 191 cm pitkä, mutta hänen mukaansa näin on vain kengät jalassa. Ilman kenkiä hän on 189 cm. HPK aloitti kauden kolmella puhtaalla voitolla.
 
- Ensimmäisissä peleissä ei ollut niin kovia vastustajia. Sitten tuli vastaan OrPo, Kangasala ja Salo, jotka ovat vaikeita vastuksia. Meidän loukkaantumiset harmittavat paljon. Emme ole voineet pelata niin hyvin kuin pystyisimme, Boricheva arvioi.
 
Mitali tavoitteena
 
Käsivaivainen Skender on palaamassa pelitouhuihin pikapuoliin. Koko syksyn epäonninen Okaka on käväissyt kotimaassaan Italiassa kuntouttamassa nivelsidevammaansa. HPK:lla on ollut useasti ainoana vaihtopelaajana varapassari.
 
- Meillä oli joskus Pieksämäellä niin kova flunssa-aalto, että ei ollut edes seitsikkoa. Saimme onneksi pelin siirretyksi, Boricheva muistelee.
 
- Olemme ihan eri joukkue, kun Marina ja Stefi palaavat peleihin. Tavoittelemme keväällä SM-mitalia. Se on hyvin mahdollista ottaa, Boricheva ennakoi.
 
Boricheva on viihtynyt Hämeenlinnassa hyvin 10-vuotiaan tyttärensä Jaana Grebenkon kanssa. Annan aviopuoliso Dimitri Borichev pelaa Kokkolan Tiikereiden miesten pääsarjajoukkueessa. Dimitrin pikkuveli Kirill on Raision Loimun pelaaja.
 
- Anna on tosi monipuolinen, kokenut ja luotettava. Hän pystyisi pelaamaan myös keskipelaajana. Annan valkovenäläinen tausta näkyy siinä, että hän ei pienistä valita. Asiat vaan tehdään, kehuu valmentaja Jukka Koskinen.
 
Borichevaa kiinnostaa peliuran jälkeen valmentaminen, jos hän jatkaa lentopallokuvioissa. Myös kielitaidon hyödyntäminen on Annan suunnitelmissa.
 
Pasi Honkanen

Tänään: Open Decks -illassa kuka tahansa voi olla deejii

$
0
0
Levymekan musavisa (kello 20) ja Open Decks (kello 21) Suistossa torstaina 21.11. Vapaa pääsy.
Kuinka usein klubeilla saa päättää omavaltaisesti illan musiikkitarjonnasta? Ainakin torstaina Suistossa, kun deejiin paikka on avoin kaikille Open Decks -iltamissa. Lautasen äärelle pääsee tuomalla paikan päälle omia vinyylilättyjä. Ennakkoon voi ilmoittautua viestillä osoitteeseen levymekka@gmail.com.
 
– Tarkoituksena on viettää rento ilta soittamalla LP-levyjä hyvässä porukassa, tapahtuman toista kertaa junailevat Levymekan yrittäjät Pekka ja Tintti Sarkkinen sanovat.
 
Heidän mukaansa äänilevyt saavat sisältää mitä tahansa musiikkia vaikka iskelmästä avaruusjatsiin.
 
– Kenenkään ei tarvitse arastella musiikillisia mieltymyksiään, meininki on avarakatseista.
 
Eikä dj-taidoillakaan ole niin väliä. Myllyn ääreen pääsee noviisitkin. Sarkkiset ovat kokeneita tiskijukkia, jotka lupaavat jeesata alkuun laitteiston käytön kanssa vaikka kädestä pitäen.
 
– Voimme olla tukihenkilöinä vaikka koko setin eli muutaman kappaleen ajan.
 
Levymekan harjoittelijan Sami Moilasen mukaan mokailua tai jäätymistä ei tarvitse pelätä.
 
– Ensimmäisellä dj-kerrallani jännitys toi hiljaisia hetkiä levyjä vaihtaessa tai oikeita raitoja etsiessä. Homma lähtee kuitenkin hyvin luistamaan, kun saa muutaman biisin alle.
Iltamista voi löytyä paitsi uutta lempimusaa, myös samanhenkisiä kavereita.
 
– Ei muuta kuin testaamaan. Se on varmasti erilainen kokemus, kolmikko kannustaa.
 
Elävää ääntä
Sarkkisten mukaan vinyylilevyt ovat ampaisseet viime vuosina taas uuteen suosioon.
 
– Eikä ihme. Aito, eläväinen ääni on laadultaan ylivertaista, Tintti Sarkkinen huomauttaa.
 
Open Decksien tarkoituksena on myös lisätä vinyylitietoisuutta. Kappaleiden yli ei hypitä vain nappia painamalla. Kyse on kertakäyttöisyyden sijaan kokonaisuudesta.
 
– Ideana on tietynlainen kiireettömyys. Levyä kuunnellessa voi ihastella vaikka kansitaidetta.
 
Prässättyjen levykäisten kuuntelu ja kerääminen ovat oma elämäntapansa.
 
– On täysin eri juttu hankkia koko Beatlesin tuotanto LP-levyinä, kuin ladata se netistä koneelle muutamassa minuutissa.
 
Levymekan musavisa (kello 20) ja Open Decks (kello 21) Suistossa torstaina 21.11. Vapaa pääsy.

Tänään: Keskustaloon avautui pop up -joulupuoti

$
0
0
KÄSITYÖNTEKIJÄT TEMPAISIVAT. Merja Vilmunen ja Jaana Huhtanen odottavat innolla, millaisen vastaanoton joulupuoti saa. Huhtanen on tehnyt myyntiin muun muassa sukkia ja lapasia.
Hämeenlinnan Kuninkaallinen Nukketeatteri ja 15 seudun käsityöläistä innostuivat yhdistämään voimansa. Sen tuloksena Keskustalon sisäpihalle avattiin perjantaina pop up -kauppa Pieni Joulupuoti.
 
– Ajatus joulupuodista syntyi siitä, kun Keskustalossa oli tyhjää tilaa, mutta täällä liikkui paljon ihmisiä. Ajattelin, että me käsityöläiset voisimme yhdessä yrittää jotakin, joulupuodin puuhanainen Merja Vilmunen kertoo.
 
Nukketeatterin ja käsityöläisten yhteistyö syntyi sattumalta. Hämeenlinnan Kuninkaallinen Nukketeatteri etsi Keskustalosta esityspaikkaa:
 
– Kuulimme, että täällä on tilaa. Törmäsin paikalle, ja meille tarjoutui mahdollisuus tehdä käsityöläisten kanssa yhteistyötä, Antti Kemppainen kertoo.
 
Tilanne sopi kaikille osapuolille.
 
– Meille pop up -teatteri on uutta. Yleensä olemme kiertueella, mutta nyt on hyvä, että saamme olla pidemmän jakson samassa paikassa, Hannu Räisä sanoo.
 
– Katsotaan saako tämä tuulta alleen. Jos ensi vuonna jatkamme, voisimme mahdollisesti perustaa yhdistyksen, Vilmunen lupailee.
 
Puodissa on esillä runsaasti jouluisia käsitöitä. Avajaisviikonloppuna luvassa on glögiä ja neulegraffiteja. Puodissa on myös joulukahvila.
 
Hämeen Kuninkaallisen Nukketeatterin Dickens-klassikko Saiturin joulu saa ensi-iltansa puodin tiloissa perjantaina 29. marraskuuta. Esityksiä nähdään aina perjantaisin kello 18, lauantaisin kello 12 ja 14 sekä sunnuntaisin kello 12. Viimeinen esitys nähdään lauantaina 12. joulukuuta.
 
Käsityöläisten myymälä on avoinna arkisin kello 10–19, lauantaisin 10–15 ja sunnuntaisin kello 12–15.

Olenko jo Kiinan keisari?

$
0
0
Kevan ympärillä on melskattu nyt jo reilun viikon ajan. Eläkeyhtiön johtajien asunto- ja autoeduista, palkoista, muuttolaskuista sekä lentolipuista jokaisella aikuisella kansalaisella alkaa olla kiveen hakattu mielipide.
 
Me journalistipellet tylytettiin ensivaiheessa laajalla rintamalla Merja Ailus ja hänen kahmimansa edut lähes alimpaan tulipesään, kunnes alkoi puhaltaa vastapuhuri – Ailushan oli eläkejohtajista niitä pienipalkkaisimpia. Raukkaparka.
 
No, jos parikymmentä tonnia kuukaudessa ilman käden vapinaa kuittaava on pienipalkkainen, niin minä olen sitten Kiinan keisari.
 
Tällä kulmakunnalla hyvin tunnettu Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén ehti ensimmäisenä keräämään sympatiapinnoja omaan koppaansa, kun ilmoitti luopuvansa rakkaasta Mersustaan ja asuntoedusta. Ja muu johtokatras veisasi perässä samaa Hoosiannaa – pelastus oli löytynyt, ahneus oli kadonnut maan päältä. Amen.
 
Sehän nyt ei ole mitään ahneutta, jos aikaisemmat edut ladotaankin jatkossa satasen seteleinä entisen kuukausipalkan päälle. Vai mitä?
 
Tässä koko sopassa on jäänyt mielestäni huomaamatta se kauhanvarressa oleva porukka – Kevan hallitus. Hehän näitä palkkoja ja etuja ovat luvanneet maksaa, kun joku on pyytänyt. ”Ei tyhmä ole, joka pyytää, vaan…”
 
Huippujohtajat, poliitikot ja poliittisten taustojensa ansiosta paikkansa hankkineet ovat edelleenkin ihan oma rotunsa kansalaisten joukossa. Aivan päällimmäisenä ominaisuutena tällä rodulla näyttää olevan se, etteivät he mitään kokemastaan ja näkemästään opi.
 
Siis osapuilleen viikon kestäneen kohun jälkeen voi sanoa ihan tukevasti – eivät opi!
 
Suomessa röykytettiin ja höykytettiin jo edellisellä eduskuntakaudella valtakunnan johtavia poliitikkoja niin rahasotkuista kuin kähminnöistä ihan kyllästymiseen asti. Vaalirahasotkuja setvittiin oikeudessa asti, samoin synttärijuhlien kähmintöjä (Ilkka Kanerva). Hyvä veli ja sisar saivat kansan keskuudessa synkeän moraalisen tuomion, osa taulukauppiaista ihan oikean tuomion.
 
Mutta paskaakos kansan mielipiteestä pomoporras välittäisi. Antaa tulla vaan rahaa ja etuisuuksia, kun niitä hyvät veljet ja sisaret avokätisesti jakavat. Vanhan kansa tiesi: ”Oma suu lähinnä.”
 
Korkein valtakunnan eliitti jatkaa häikäilemätöntä rahastusta piittaamatta piirun vertaa kansalaismielipiteestä. Itse kansalaiset on kyllä patistettu ruotuun ja säästölinjalle, kun valtakunnan etu sitä vaatii. Tätähän meille on toitotettu: ”Ei pidä olla ahne tällaisessa taloudellisessa tilanteessa.”
 
Kansan luottamuksen pomoporras menetti.
 
Ulospäin Suomesta annetaan kullattu julkikuva. Valtakunta ilman korruptiota, julistetaan rajojen ulkopuolelle.
 
Vaalirahasotkut, yritysjohtajien toinen toisilleen jakamat muikean suuret edut ja palkkiot, ja jatkuvasti esiin pompahtelevat paljastukset eivät täällä rajojen sisäpuolella välttämättä enää näytäkään kovin puhtoiselta peliltä.
 
Ja mitä kaikkia sidonnaisuuksia, vastapalveluja, kytköksiä sekä verkostoja on edelleen kätköissä?

Liisa Sausosta Hämeenlinnan vuoden 2013 yrittäjänainen

$
0
0
TUNNUSTUSTA YRITTÄJYYDESTÄ. Hämeenlinnan vuoden 2013 yrittäjänaiseksi valittu Liisa Sauso on käsineentekijä jo kolmannessa polvessa.
Käsityöyrittäjä Liisa Sauso tunnetaan uniikeista hansikkaistaan ihan valtakunnallisestikin. Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaiset valitsivat Liisa Sauson Hämeenlinnan vuoden 2013 yrittäjänaiseksi.
 
– Valinta on kunnianosoitus. On mielettömän hienoa, että yrittäjänaiset valitsivat keskuudestaan pitkän linjan käsityöyrittäjän. Tämäkin työ on välillä puurtamista, ja huomioiminen lämmittää sydäntä. Työ on minulla tärkeää, ja on hienoa, jos muutkin sen huomaavat, Sauso kiittää.
 
Sauson suku on valmistanut laadukkaita nahkakäsineitä jo yli 80 vuotta. Liisa Sauson nimissä yritys on toiminut jo 25 vuotta, joista viimeisten puolentoista vuoden ajan hansikkaita on valmistettu Palokunnankadulla.
 
Yksi vuoden naisyrittäjän valintakriteereistä oli uuden tuotteen tai palvelun luominen. Kolmannen polven käsineentekijä pitää tärkeänä, että työtavat ja nimenomaan kotimaisuus säilyvät tuleville sukupolville. Yritys on vuosien varrella muuttunut käsineiden tukkuvalmistajasta täyden palvelun liikkeeksi, jossa myydään käsineiden lisäksi laukkuja ja asusteita.
 
– Panostamme palveluun. Meillä palvelu on täysin uniikkia, ja teemme käsineitä mittojen mukaan.
 
Vaikka ajat ovat pienyrittäjille haastavat, on yritys vakiinnuttanut asemansa, ja työllistää Sauson lisäksi hänen tyttärensä, sekä yhden työntekijän.
 
– Kotimaisuus nousee aina, kun on huonot ajat. Silloin ehkä lykätään isompia hankintoja, mutta halutaan kuitenkin ostaa jotain kivaa.
 
Naiset usein  pienyrittäjiä
– Yrittäjyydessä sillä ei ole merkitystä, onko mies vai nainen. Alat ehkä valikoituvat sukupuolen mukaan. Naisyrittäjät haluavat vaihtaa ajatuksia, kouluttautua ja verkostoitua. Naisyrittäjissä on paljon pien- ja yksinyrittäjiä, joten verkostoitumien on tärkeää, Liisa Sauso pohtii.
 
Hämeenlinnan seudun Yrittäjänaiset kuuluvat valtakunnalliseen Suomen Yrittäjänaiset -yhdistykseen. Hämeenlinnan yhdistys on toiminut vuodesta 1987 saakka, ja toiminnassa on mukana yli 200 yrittäjää tai yrittäjähenkistä naista. Järjestön kautta saa myös edunvalvontaa.
 
– Järjestämme keskenämme paljon tapahtumia, kuten teatteriretkiä tai yrittäjäiltoja, joissa tutustumme toistemme yrityksiin. Suosittelen jäsenyyttä lämpimästi! Minulle se on ollut itsestäänselvyys.
 
Yrittäjänaiset palkitsivat myös Tiina Vehkakoski-Helénin ja Sari Hagemeierin yrittäjänaisten pronssisella ansiomerkillä aktiivisesta yhdistystyöstä vuosikokouksessaan Kankaisten Tilalla keskiviikkona 20.11.

Hämeenlinnassa huostaanotot vähentyneet

$
0
0
Hämeenlinnassa lastensuojelun painopiste on siirtynyt avohuollon suuntaan. Kerrallaan arviolta 500–550 lasta on pitkäaikaisen lastensuojelutyön asiakkaana. Avohuollon sijoitus tehdään yhteistyössä 12 vuotta täyttäneen lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Syyt ovat moninaisia.
 
– Esimerkiksi yksinhuoltajaäidin psyykkinen terveys heikentyy, ja hän ei jaksa hoitaa lasta. Lapsi sijoitetaan määräajaksi, jonka jälkeen hän palaa kotiin. Näiden sijoitusten määrät vaihtelevat suuresti, ja ne ovat tukitoimia, palvelupäällikkö Marja Hänninen Hämeenlinnan kaupungin lastensuojelun palveluista kertoo.
 
Hämeenlinnassa kiireellisten sijoitusten ja sijoitettujen lasten kokonaismäärä on laskenut neljänä peräkkäisenä vuonna, toisin kuin muualla maassa. Tällä hetkellä huostaanotettuja lapsia on Hämeenlinnassa 112.
 
– Kuntaliitoksen aikaan huostaanotettuja oli yli 140, joten tilanne on siinä mielessä parantunut.
 
Lapsi voidaan ottaa huostaan, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käytös vaarantavat lapsen tilanteen, avohuollon tukitoimet eivät riitä ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista.
 
Joskus turvaudutaan kiireelliseen sijoitukseen. Alle kouluikäiset pyritään sijoittamaan perheisiin. Nuoret, ja monet alakouluikäisetkin, sijoitetaan yleensä laitoksiin. Heitä varten tarvittaisiin lisää ammatillisia perhehoitajia.
 
– Laitoshoito on kallista. Hämeenlinnassa on vain kaksi ammatillista perhehoitajaa. Tämä on alue, jota kehitämme jatkossa.
 
Sijaisperheet  Kanervasta
Vuodesta 2012 maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva on kouluttanut ja rekrytoinut sopivat sijaisperheet. Perhehoitoyksikkö etsii lapselle sopivan sijais-, tuki- tai kriisiperheen kunnan hakemuksesta.
 
– Ensin järjestämme tapaamisia kaikkien osapuolien kesken. Vasta sen jälkeen päätetään lapsen sijoituksesta sijaisperheeseen, johtava sosiaalityöntekijä Vappu Koskinen perhehoitoyksikkö Kanervasta valaisee.
 
Tietty määrä perheitä on käytettävissä kriisitilanteiden varalta.
 
– Jos päivystyspuhelimeemme tulee soitto, mietimme sopivimman vaihtoehdon ja sijoittava kunta tekee sijoituspäätöksen. Usein kriisiperheet toimivat myös pitkäaikaisina sijoitusperheinä.
 
Kanerva järjestää PRIDE-valmennusta sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille. Sijaisperheistä on pulaa, sillä reserviin tarvitaan erilaisia perheitä.
 
– Sijaisperheenä toimiminen on läpinäkyvää, ympärivuorokautista ja erittäin vaativaa. Mielestäni ei missään nimessä voida puhua bisneksestä. Perhehoitajat tekevät arvokasta työtä, ja yleensä toinen vanhemmista jää kotiin vastaamaan kasvatuksesta, Koskinen painottaa.
 
Tukiperhe on yksi avohuollon tukitoimista leikki- ja alakouluikäisille. Useimmiten lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperheeksi sopii tavallinen perhe. Myös tukiperheet saavat valmennuksen tehtävään.
 
– Tukiperheitä tarvitaan jatkuvasti. Emme ole pystyneet vastaamaan kaikkien tarpeisiin.
 
 

Operaatio Sammaleisen laulut soivat ARXantaina

$
0
0
Petri Keinosen ja Kati Kotilaisen Operaatio Sammaleinen on neljän vuoden ajan tarjonnut lapsille elämyksiä ja tietoa luonnosta. Nyt kaksikko julkaisee singlen ja kokonainen albumi on tulossa keväällä. Kuva: AP Sarjanto
Laulua, leikkiä, tanssia, kalojen tunnistamista ja veden tutkimista mikroskoopilla. Voiko jännempää ja mukavampaa retkipäivää kuvitellakaan? Operaatio Sammaleinen on tieteen ja taiteen yleisötyöhanke, joka tarjoaa elämyksellisiä, ekologiseen elämäntapaan ohjaavia sisältöjä eri ikäisille kohderyhmille.
 
Keväästä 2011 Sammaleinen on toteuttanut yhteistyössä ARXin ja Vanajavesikeskuksen kanssa Veden matkassa -työpajakokonaisuutta, jossa jossa yhdistetään luontopolku ja luonnosta löytyvien näytteiden keräily sekä tutkiminen runoon, tanssiin ja musiikkiin. Sammaleisen nimen takaa löytyvät muusikko-lauluntekijä Petri Keinonen ja tanssija-laulaja Kati Kotilainen.
 
- Veden matkassa on retkipäivä, joka alkaa Katin ja Peten vetämällä osuudella, joka sisältää laulua ja leikkiä, Vanajavesikeskuksen projektipäällikkö Mika Soramäki kertoo.
 
- Sitten lapset lähtevät luontoon, jossa otetaan näytteitä vedestä ja tunnistetaan katiskaan saatuja kaloja. Sitten palataan sisätiloihin tutkimaan näytteitä mikroskoopilla ja lopuksi lapset luovutetaan vielä takaisin Sammaleisen huostaan.
 
Onni-Monni mukana
 
Työpajat ovat saavuttaneet suuren suosion ja palaute on ollut ylistävää. Ensi keväänä Veden matkassa laajentaa reviiriään maakuntiin.
 
- On ollut mahtavaa, kun tiimissä on osaavia ja tietopuolen hallitsevia ihmisiä, Kotilainen kiittelee.
 
- Nyt kun olemme työskennelleet yhdessä, palaset ovat ikään kuin loksahtaneet paikoileen ja kokonaisuudesta on tullut todella napakka paketti.
 
Keinonen ja Kotilainen ovat esittäneet pajoissa ja tapahtumissa Sammaleisen luontolauluja, joista on tekeillä keväällä julkaistava albumi. Levynkappaleista kuulaan maistiaisia ARXantain yhteydessä kello 11 ja 14 Keinusalissa. Samalla julkaistaan levyn ensimmäinen single Kalle ja Kaisla. Single on ennakkoon myös kuultavissa Lasten oikeuksien päivänä eli tänään keskiviikkona youtube-versiona ARXin ja Vanajavesikeskuksen nettisivuilla. 
 
Esteetöntä kulkua
 
ARXantai on perheille maksuton tapahtumapäivä, joka järjestetään kahdeksan kertaa vuodessa. Lauantaina ARX-talossa on toimintaa kahdessa kerroksessa. Mukana tapahtumassa on tietenkin myös Vanajavesikeskuksen maskotti Onni-Monni.
 
- Lapsen oikeuksien päivän teema on tänä vuonna vammaisten lasten oikeudet, joten ohjelma on rakennettu yhteistyössä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa, kulttuurituottaja Ann-Marie Fagerström sanoo.
 
- Ohjelmassa on muun muassa leikkia ja laulua, värikylpyjä, sirkustyöpajoja, taidenäyttely ja nukketeatterin kokeilua. Tarjontaa on runsaasti, huippusuosittu perhekahvila Hiekkakakku on tietenkin auki ja joka paikkaan pääsee myöskin pyörätuolilla, joten toivottavasti ihmiset lähtevät liikkeelle.
 
ARXantai la 23.11. klo 10-15 ARX-talolla Verkatehtaalla. 
 
 
 
 

Yhteistoiminnot talouden uhka

$
0
0
YHTEISPELIÄ. Kunnanjohtaja Heidi Rämö toivoo kunnilta entistä yhtenäisempää linjaa yhteistoimintojen päätöksenteossa, esimerkiksi sairaanhoitopiirissä.
Hattulan kunta puristaa ensi vuoden aikana omat toimintansa tiukasti talouden reunaehtojen sisään, mutta yhteistoimintojen käyttömenojen kasvu uhkaa koko kunnan taloudenpitoa. Yhteistoimintoihin kuuluvat esimerkiksi sairaanhoitopiiri, ensihoito, aluepelastuslaitos, joukkoliikenne, jätelautakunta sekä maakuntaliitto.
 
Kun kunta laskee pääsevänsä taloudenpidossa ensi vuonna 0,5 prosentin kasvuun vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna, niin esimerkiksi sairaanhoitopiiri lupaa 8,2 prosentilla paisuneen laskun edellisvuoteen verrattuna.
 
Veroprosentiksi on tulossa tasan 20, joka on maakunnan toiseksi alhaisin.
 
– Yhteistoimintojen menojen kasvu ei kerta kaikkiaan voi jatkua näin. Seudullinen päätöksentekojärjestelmä on saatava sellaiseksi, ettei yhteistoimintojen järjestämisessä eletä vailla mitään rajoja, kunnanjohtaja Heidi Rämö patistaa seutukunnalliseen yksituumaisuuteen.
 
Hänen mukaansa Hämeenlinnan ja Janakkalan kanssa ollaan jo pääsemässä yhteisymmärrykseen tulevista tavoitteista.
 
Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) sanoo, että sairaanhoitopiirin kaltaiseen menoautomaatin kasvuun on pakko saada muutoksia.
 
Hattulassa kartoitetaan parhaillaan myös sitä, voidaanko nykyään keskussairaalassa tehtäviä tutkimuksia siirtää takaisin perusterveydenhoitoon.
 
– Se väite, että Hattulan perusterveydenhuollosta vastaava Pihlajalinna lähettäisi asiakkaita tiuhaan sairaalanmäelle, ei pidä paikkansa. Asia perattiin aivan äskettäin. Menolisäykset tulevat keskussairaalan sisäisistä toiminnoista, Rämö vakuuttaa.
 
Hattulan ensi vuoden talousarvio näyttää 400 000 euroa plussaa, mihin päästiin tiukalla talouden tasapainottamisprojektilla.
 
– Suuri kiitos kuuluu henkilökunnalle, Rämö ja Ventola kehuvat säästöjen ja lisätulojen hankintaa.
 
Nimikkeitä muutetaan
Hattula selviää palvelutuotannostaan monilta osin halvemmalla kuin vastaavakokoiset kunnat.
 
– Palvelujen järjestäminen on joustavaa. Osa ostetaan ulkoa, osa tuotetaan itse. Tuotantotapaa voi myös vaihtaa, kuten teemme nyt Juteinikodin osalta, kunnanjohtaja Rämö selvittää.
 
Hattulassa uutta ensi vuonna on myös se, että elinkeinotoimi organisoidaan uudelleen Kehkestä irtautumisen seurauksena.
 
Elinkeinosektoria varten tulee kehittämispäällikön vakituinen toimi.
 
– Elinkeinotoimeen satsataan muutenkin. Sinne tulee erillinen määräraha eri hankkeita varten, Kari Ventola kertoo.
 
Kunnan vapaa-ajanjohtajan virka lakkautetaan, ja Hattulaan perustetaan sivistysjohtajan (nykyisin johtava rehtori) virka. Vapaa-ajan toiminnoista vastaa liikunta- ja vapaa-ajantoimen päällikkö.
Investointeja luvassa
 
Hattulassa tehdään lähivuosina suurimmat investoinnit noin 40 vuoteen. Päällimmäisenä hankkeena on Päivärinteen koulun rakentaminen. Luvassa on myös uudisrakentamista vanhusten asumispalveluihin ja Tuulia-kodin saneeraus.
 
– Uuden koulun tarve kasvaa koko ajan, kun Kotirinteen alueelle muuttaa lapsiperheitä, Rämö toteaa.
 
Kotirinteen kakkosalueen kaikki ok-tontit rajoittuvat viheralueisiin, joten kysyntää riittää jonoksi saakka. Osa tonteista luovutetaan arvonnan jälkeen. Ykkösalueella on enää kymmenisen tonttia varaamatta.

Iloa ja palavaa intoa itsenäisyysjuhlassa

$
0
0
MUKANA JÄÄLLÄ. Laura Viitamäki (vas.), Vilhelmiina Saloranta ja Magda Timonen näyttävät parasta osaamistaan Ritari-areenalla 6. joulukuuta, kun hämeenlinnalaiset kerääntyvät yhteiseen juhlaan Rinkelinmäelle.
Koko kaupungin yhteinen Itsenäisyysfantasia järjestetään 6. joulukuuta ja luvassa on taas uusi kokonaisuus. Kansallisoopperasta tutun Jere Erkkilän ohjaaman teoksen teemana ovat vuodenajat.
 
– Esitämme kuvia suomalaisuudesta avoimin mielin ja myös leikkisästi, Erkkilä luonnehtii.
 
– Vakavuudelle on sijansa juhlan alkupuolella, mutta sen jälkeen meno muuttuu iloiseksi ja riehakkaaksi.
 
Neljä vuotta sitten Hämeen Sanomien yleisönosastokirjoittelusta alkukipinän saanut tapahtuma pyrkii koko ajan uudistumaan ja petraamaan.
 
– Viimeisestä sodasta on kulunut jo 60 vuotta ja meidän pitää myös katsoa, mikä Suomi on tänään, Sibelius Celebrationsin johtaja Erkki Korhonen tuumaa.
 
– Meidän on löydettävä uudenlaisia tapoja juhlia itsenäisyyttä ja katsoa tulevaisuuteen samalla, kun kunnioitamme suuria uhrauksia tehnyttä sukupolvea.
 
Uutta Finlandiaa
Juhlien ohjelmaan osallistuu yli 400 esiintyjää. Kuoromusiikilla on fantasiassa suuri rooli ja Ismo Savimäki tuo paikalle tyttökuoro Aurorinan, Hämeenlinnan Poikakuoron sekä Vanajan Nuorisokuoron ja Kamarikuoron. Lisäksi mukana on lapsikuorolaisia paikallisista kouluista. Anneli Julén johtaa Hämeenlinnan Mieskuoroa ja Johanna Laukkanen Vanajan Laulua. Musisoinnista vastaavat Sibelius-opiston soittajat, Jukka Pitkäsen johtama Sibop Big Band ja Vesa Kankaisen luotsaama jousikvartetti. Tähtiesiintyjinä ovat Heidi Kyrö, Kansallisoopperan tenori Tuomas Katajala, Elina Arlin ja tanssija Iida Saarinen.
 
– Kuulemme sikäli harvinaisia laulunumeroja, että Sibeliuksen Finlandiasta on löytynyt uusia säkeistöjä, jotka viittaavat eri vuodenaikoihin, Korhonen paljastaa.
 
– V.A. Koskenniemen kirjoittamassa säkeistössä muun muassa lauletaan ”Oi herää Suomi, juhannuksen juhla sä vietä silmin valvovin”.
 
Nyyttikestit
Parasta osaamistaan areenalla näyttävät Feeniks Showdancers, tuliryhmä Faysas, Hämeenlinnan Balettiopisto, Kansantanssijat, Kansantanssinuoret, Voimisteluseura ja Taitoluistelijat. Näyttämöllä nähdään myös Vanajavesikeskuksen maskotti Onni-Monni ja jopa itse joulupukki.
 
Järjestäjät kuvaavat tapahtumaa itsenäisyyspäivän nyyttikesteiksi, joihin jokainen osallistuva ryhmä tuo arvokkaan panoksensa.
 
– Tämähän on ihana temmellyskenttä ja sitten kaiken hyvän päälle on näiden ihmisten valtavaa intoa, Erkkilä kiittelee.
 
– Tällä areenalla ei voi mitään pienesti tehdä, joten isosti mennään ja katsomo otetaan haltuun.
 
Tänä vuonna Itsenäisyysfantasia on hyväntekeväisyystapahtuma, joka tuotto menee Hope ry:n kautta vähävaraisille hämeenlinnalaisille lapsiperheille. Kolmen euron lippuja myydään ennakkoon piletti.fi -sivustolla, Piletin myyntipisteissä ja areenan Kerho-ravintolassa.
 
Itsenäisyysfantasia pe 6.12. klo 14 Ritari-areenalla.

Kuluttajansuojaa

$
0
0
EU:n uuteen pakettimatkadirektiiviin ollaan ymppäämässä matkanjärjestäjälle korvausvastuu matkailijan kokemasta mielipahasta. Miten arvioidaan mielipahan määrä? Jos miettii turisteja lomakohteissa, ei käy kateeksi matkanjärjestäjiä.
 
Oulun seudulla tutkitaan kummallisia moottoririkkoja. Alueella on ilmennyt useita selittämättömiä autojen jakohihnaongelmia, joihin syylliseksi epäillään tienpäällysteiden kiviainesta. Jos tienpäällyste todetaan syylliseksi, onko tienpäällysteen toimittaja kenties korvausvastuussa?
 
Jos kuluttajansuoja kuristaakin rehdisti toimivia yrityksiä, on se toisaalta kädetön niissä tapauksissa, kun yritys ei edes halua toimia hyvien tapojen mukaisesti.
 
Esimerkki elävästä elämästä: eräs tietyntyyppisiä lämmityslaitteita kauppaava firma myi tuotteen asiakkaalle. Lupasi ripeän toimitusajan, joka lähes saman tien siirtyi kuukaudella. Viikon päästä tilauksesta asiakkaalle tuli kuitenkin lasku, jonka asiakas maksoi. Samaan aikaan toimitus viivästyi toimitusajasta vielä toisellakin kuukaudella. Kun asiakas viimein ehkä kuukauden päästä saa tuotteen, niin hän voi sen jälkeen anoa hyvitystä myöhästyneestä toimituksesta, tai vaihtoehtoisesti hän voi myös purkaa kaupan, jos ei halua enää odottaa.
 
Kyseiselle asiakkaalle onkin herännyt kysymys, mitä näillä (tuhansien) ostajien rahoilla oikein tehdään? Kun rahat ovat myyjällä, kiire loppuu siihen. Onko tämä tarkoituksellista? Tälläkin hetkellä samainen firma mainostaa samoja tuotteita, vaikka mitä ilmeisimmin niitä ei ole saatavilla.
Varmin tapa jäädä kuluttajana ilman minkäänlaista korvausta on ottaa vakuutus. Silloin voi olla varma, että mitä tahansa tapahtuukin, juuri sitä vakuutus ei korvaa.
 
Hevosharrastajana olen kuullut legendaarisia tarinoita hevosvakuutuksista. Erityisen tarkkana täytyy olla, jos ottaa vakuutuksen siltä varalta, että hevonen vahingoittaa toisen omaisuutta.
Huolellinen hevosenomistajahan haluaa ottaa vakuutuksen siltä varalta, että kaikista varotoimenpiteistä huolimatta polle karkaa, ja törmää ohiajavaan autoon. Mutta, nyt tarkkana, vakuutuksessa lukee pienellä präntillä, että vahinko korvataan vain siinä tapauksessa, että on tapahtunut huolimattomuus. Eli tarhan portti on ehkä unohtunut auki, ja hevonen karkaa, tai hevonen pääsee irti, kun omistaja pitelee sitä huolimattomasti.
 
Jokaisen järkihän sanoo, että vakuutus otetaan siltä varalta, että kaikista varotoimista huolimatta vahinko tapahtuu. Tässä tapauksessa, jos omistaja on ollut huolellinen, eikä ole jättänyt porttia auki, ei vakuutus korvaakaan! Käsittämätöntä. Eli jos vahinko sattuu, kannattaa olla ”huolimaton”.
 
Yksi asia kuitenkin on varma. Jos ostat kiinalaista, pätee ainakin toimimattomuustakuu. Laittelin viikonvaihteessa led-valot marraskuun pimeyteen. Ostin valot viime vuonna, ja muuntaja oli jo silloin valmiiksi rikki. Nyt, kun laitoin virran päälle, vain osa valoista syttyi. Jos ajattelen positiivisesti, niin parempi edes puolet valoista, kuin ei valoa ollenkaan...
Viewing all 557 articles
Browse latest View live