Hotelli Aulanko on jättänyt lähtemättömästi jälkensä Kari Viitamäkeen. Hän muistelee juosseensa sen suuren salin pöytien välissä jo 4-vuotiaana pojanvesselinä, kun isä ja setä viihdyttivät yleisöä musiikillaan. Aulangolta löytyi myös ensimmäinen työpaikka.
- Aloitin hotellissa piccolona 1. kesäkuuta vuonna 1969, Viitamäki muistelee.
- Aulanko eli 1950- ja 1960-luvulla suosionsa huipulla ja oli kaikin tavoin alueen ykköspaikka sekä ravintolana että hotellina. Yökerho oli kova sana ja talossa oli yli 200 henkeä töissä.
Ura hotelli- ja ravintola-alalla kuljetti Viitamäen pitkälle ja aina pohjoisimpaan Suomeen, mutta 1990-luvun laman jälkeen hän palasi parahiksi pelastamaan nuoruutensa työpaikan.
- Tulin tänne vuonna 1998 Restelin aluejohtajaksi ja oli melkoinen yllätys, kuinka huonossa hapessa hotelli oli.
- Myynnit olivat suuren laman aikana romahtaneet ja fyysinen tuote rapistunut. Paikkoja ryhdyttiin kunnostamaan ja kylpyläsuunnitelmat lähtivät jo silloin käyntiin.
Takaisin kartalle
Kylpylähanke alkoi Hämeenlinnassa vastatuulessa, sillä uudisrakennuksen tuloa perinteiseen maisemaan karsastettiin.
- Kovaa vääntöhän se oli, Viitamäki kertoo.
- Pienen ja äänekkään vähemmistön valituskierre aiheutti hankkeella 400 000 euroa lisäkuluja. Kylpylän vetovoimaakin epäiltiin, mutta itse uskoin siihen satavarmasti ja oikeastaan runnoin sen läpi.
Avajaisia vietettiin 15. maaliskuuta vuonna 2006.
- Kylpylä pelasti Aulangon, sillä seuraavana vuonna hotellin liikevaihto kolminkertaistui. Myös kaupunkilaiset, joita ei 1990-luvulla täällä paljonkaan näkynyt, palasivat kylpylän ja monitoimihallin myötä takaisin.
- Koko Aulangon alue on mielestäni tänä päivänä matkailukeskuksena hyvin kartalla ja pärjää keskimääräisesti paremmin kuin monet muut.
Vesistökin valttina
Kaupunginjohtajaehdokkaiden haastattelussa nousi esiin ajatus Hämeenlinnan matkailullisen brändin puutteesta. Viitamäkeä ajatus hämmästyttää.
- Esimerkiksi hyvästä brändäyksestä nostettiin esiin Poria ja Savonlinnaa, joissa on isot kesäfestivaalit, mutta onko kellään noihin kaupunkeihin muuten asiaa itse tapahtumien ulkopuolella?
- Aulangolla voimme olla tyytyväisiä ja uskon, että Vanajanlinnan pojat ovat myös tyytyväisiä. Jos tuleva tapahtumapuisto osataan markkinoida hyvin, se tuo kaupungille paljon julkisuutta ja kasvattaa matkailua. Kaunista vesistöämme voitaisiin kyllä markkinoida enemmänkin.
Kritiikin paikan Viitamäki näkee sen sijaan muutamissa kaupungin tulevaisuuden suunnitelmissa.
- Kylpylähotellin rakentamisessa Engelinrantaan ei kerta kaikkiaan ole mitään järkeä, kun hotellien käyttöasteet ovat Hämeenlinnassa alle valtakunnallisen keskiarvon.
- Moottoritien katteellekin oli piirretty hotelli, mutta se saatiin sieltä onneksi pois. Kate ei tuo kaupunkiin yhtään uutta yöpyvää turistia. Hotelleja on mukavaa piirrellä kaavaluonnoksiin, mutta niiden rakentamiselle pitää olla myös taloudellisia perusteita.
- Siirtolapuutarha Aulangonjärven rantaan on erinomainen hanke, joka tulee varmasti ruokkimaan paikallisia matkailupalveluja. Tiilaakson tulevaisuus kesämatkailussa on valoisa, jos sen markkinointiin vain löytyy paukkuja.
Monessa mukana
Viitamäki on pari vuotta pyöritellyt mielessään eläkkeelle jäämistä ja nyt aika on kypsä.
Aluejohtaja lopettaa työt kesäkuun lopussa.
- Kyllä 44 vuotta näitä hommia alkaa riittää, hän sanoo.
- Voin lähteä hyvällä mielellä, koska en ole jättämässä uppoavaa laivaa. Aulanko on nyt timmissä kunnossa.
Haaveissa on opetella jonkin aikaa joutenoloa ja keskittyä musiikin harrastamiseen. Aktiviteetteja kuitenkin riittää.
- Olen aika monen yhtiön hallituksessa ja mukana useiden yhdistysten toiminnassa. Olen saanut kovasti neuvoja siitä, että eläkkeelläkin kalenterit täyttyvät, jos ei pidä varaansa, Viitamäki pohtii.
- Toisaalta olen tässä työssä tottunut hektiseen elämään, joten en varmasti osaa jäädä sohvallekaan makaamaan.