Kun on lähes viidentoista miljoonan työläisen – ja melko monen kuningattarenkin – pomo, arki on melkoista ahertamista.
Iittalassa asuva Hunajaparoni Markku Nieminen elää parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa.
- Mehiläisten työskentelyolosuhteet ovat parhaimmillaan silloin, kun maassa on kosteutta ja lämpötila on hieman alle hellerajan. Tällä hetkellä pesillä meinaa olla liian kuumaa, Nieminen tuumii.
Hunajaparoni kiertää jokaisella, 150 pesällään, noin kerran viikossa – ja seuraa hän säätiedotuksiakin.
- Hellepäivät ovat pahoja, sillä kasvit pelkäävät kuivuvansa, eivätkä laske kosteutta meteen, Nieminen kertoo.
Kisällistä mestariksi
Hunajaparoni oli vain neljävuotias, kun hän aloitti mehiläistenhoidon isänsä renkinä.
- Isä neuvoi, että minun pitää juosta muun perheen luo mansikkapellolle, jos näen ison mehiläisparven. Aika paljon tuli juostua, Nieminen kertoo.
Shellin baarin kaverit keksivät alkaa nimittää Niemistä Hunajaparoniksi aikuisiällä. Mies on toiminut tähän mennessä jo yli kuusikymmentä vuotta mehiläistenhoitajana.
- 1990-luvulla myin kertaalleen kaikki pesäni, mutta hankin uusia tilalle heti seuraavana päivänä.
- Nykyisin vietämme osan syksyä ja talvea Espanjassa vaimon kanssa. Siellä elämämme on hyvin erilaista, koska meillä on vapaa-aikaa. Voimme kutsua ystäviä syömään ja pelaamme korttia.
- Täällä ollessamme olemme aina kiinni mehiläisissä tai hunajan jatkojalostuksessa.
Niemisen mehiläisarmeija tuottaa nykyisellään tuhansia kiloja hunajaa. Osa hunajasta myydään eteenpäin, osasta jalostetaan tuotteita oman Hunaja-Aitta -merkin alla.
Myös tytär Anu Talus on mukana yrityksen toiminnassa. Talus vastaa myynnistä ja hän on perustanut yrityksen yhteyteen myös hyvinvointihoitola Hyvän Olon Aitan.
- Vävypoikanikin on jonkin verran mukana toiminnassa. Opetan hänelle mehiläisten hoitoa ja katsotaan, miten kärpänen puree, Markku Nieminen sanoo.
Paroni kestää satakin pistosta
Nieminen kirjoittaa Hunajaparonin tittelikseen myös virallisiin papereihinsa.
- Pesillä ollessani minulla on kaksi päähinettä ja kaksi päällekkäistä asua. Voin saada satakin pistosta, mutta se ei haittaa vielä mitään, mies sanoo.
Hänen ja mehiläisten välinen symbioosi jatkuu maaliskuulta syyskuun puoliväliin.
Paroni puhuu hunajasta esimerkiksi ihon ihmeaineena. Hän itse käyttää hunajaa niin teehen, pullan päälle kuin saunassakin.
- Saunahunaja hoitaa kipeitä jäseniä, Nieminen perustelee.
Luonnonlait huolehtivat siitä, että Hunajaparonin alaiset toimivat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
- Kuhnurit eivät jää turhaan syömään talviksi, vaan kuolevat aina kauden jälkeen. Kuningattaret elävät kaksi-nelivuotiaiksi, Markku Nieminen kertoo.
Leila Itkonen