Hämeenlinnan ydinkeskustan painopiste muljahtaa ensi syksynä monta piirua moottoritien suuntaan. Lokakuussa avattava Kauppakeskus Goodman imaisee melkoisen osan kävelykatu Reskan ja muun ydinkeskustan kaupallisista toimijoista moottoritien katteelle.
Nykyinen torin ympäristöön ja Reskalle keskittynyt keskusta-alue on vaarassa autioitua. Tuhannen taalan kysymyksiä ovat, mitä jatkossa tapahtuu Reskan alueelle, ja riittävätkö väkiluvun kasvu sekä kaupungin yleinen elinvoimaisuus vanhan keskustan kehittämiseen moottoritien katteen rinnalla.
Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtajan Risto Pekolan ja Kiinteistöliiton Kanta-Hämeen toiminnanjohtajan Mikko Rousin mukaan on huolestuttava kehityssuununta koko Hämeenlinnan kaupungille, jos luottamus- ja virkahenkilöt eivät pysty päättämään keskustaan liittyvistä ratkaisuista rivakampaan tahtiin kuin tähän saakka on nähty ja koettu.
Risto Pekola näkee asian niin, että kaupungin nykyisen strategian ja päätöksenteon välillä on suuri ristiriita. Tulevaisuuteen on rakennettu tavoitteita ja mielikuvia, mutta päätöksentekopolulla ei edetä askeltakaan strategian tavoitteiden suuntaan.
- Valmistelevan portaan virkaiältään nuorempi sukupolvi on onneksi tuonut selvästi uutta draivia valmisteluun. Toivottavasti tämäkään kehityspolku ei jää valmisteluasteelle, Risto Pekola näkee valoa tulevaisuudessa.
Mikko Rousi on puolestaan huolestunut luottamushenkilöiden riittämättömästä tietämyksestä ja tiedonjanosta, mikä osaltaan koko ajan hidastaa nykyisen keskusta-alueen kehittämistä.
- Vallalla on enemmän luuloja kuin tietoa.
- Tuntuu, etteivät kaikki poliittiset päättäjät ole kiinnostuneet tulevaisuuden turvaamisesta ja kehittämisestä. Tämä hetki on luottamushenkilöillä hallussa, mutta mielenkiintoa tulevaisuudessa menestyvään Hämeenlinnaan toivoisi olevan enemmän.
Logistiikkaa ja ansaintaa
Kaksikon mielestä kantakaupungin ydinkeskustan tulevaisuus tiivistyy kolmeen sanaan: logistiikkaan, ansaintalogiikkaan * ja kaavoitukseen.
- Kaikkien hämeenlinnalaisten on hyvä muistaa, että myös niin sanottujen liitoskuntien tulevaisuuskin on tiukassa kytköksessä kantakaupungin menestykseen ja vetovoimaisuuteen. Tarvitsemme tulevaisuudessa nykyistä elinvoimaisemman keskustan, Risto Pekola painottaa.
Ansaintalogiikan vaikutuksilla hän tarkoittaa sitä, että kaikki liittyy kaikkeen yksityisestä ihmisestä mahdolliseen suurinvestoijaan, pienyrittäjään, kauppaketjuun tai tavarankuljettajaan saakka.
- Tarvitaan myös taloudellinen pärjääminen niin pienyrittäjille kuin suurinvestoijalle. Tämän kokonaisketjun oivaltaminen on elintärkeä ratkaisuista päätettäessä.
- Kyse ei ole suinkaan yksittäisten yrittäjien tai sijoittajien nykyistä isommasta roolista, vaan koko Hämeenlinnan ja varsinkin keskustan tulevaisuudesta. Tätä kautta Hämeenlinnan kaupunki saa lisäresursseja kaikkien palveluiden kehittämiseen, Risto Pekola jatkaa.
Hän nostaa esille myös keskusta-alueen monipuolisuuden, johon sijoittuvat niin ihmiset, tiivis asuminen ja palvelut viihtyisään ympäristöön.
- Sellainen tavoitehan siellä strategiassa seisoo.
Nyt on päällä pattililanne
Risto Pekola ja Mikko Rousi kokevat nykyisen kehittämistilanteen seisahtaneena, koska kukaan ei uskalla tehdä päätöksiä.
- Kaikki tuntuvat odottavan vain seuraavia vaaleja tai isoa kertaratkaisua, jollainen oli aikanaan katteen rakentamispäätös. Sen jälkeen on odotettu, selvitetty, odotettu, selvitetty, odotettu…
Mikko Rousi sanoo päättäjien odottavan kiinteistösijoittajien ratkaisuja, kiinteistösijoittajat odottavat poliittisia päätöksiä, poliittiset päättäjät odottavat virkamiesten esityksiä...piiri pieni pyörii loputtomiin.
- Pattitilanne, suma seisoo.
Osayleiskaava toisi selvyyden esimerkiksi siihen, mitä, mihin ja miten paljon sallitaan keskustaan vielä rakentaa.
Pekola ja Rousi ovat yksituumaisesti sitä mieltä, että ydinkeskustan pysäköintiratkaisu on liikkeelle paneva voima, olipa päätösten lopputulema mikä tahansa; torinaluspysäköinti, maan päällinen parkkihalli/halleja tai muu pysyvä pysäköintiratkaisu.
Pekola ja Rousi palaavat hämeenlinnalaisittain korkeita tunteita synnyttävään asiaan–henkilöautojen pysäköintiin. Toisten mielestä parkkipaikkoja on jo runsaasti, uusia ei tarvita kun keskusta tyhjenee. Toiset näkevät uusien pysäköintitilojen tarpeen keskustan positiivisen kehityksen kannalta ratkaisevana.
- Keskusta-alueelle kaavaillaan asutettavan tuhansia uusia asukkaita. Varsinkin lisä- ja täydennysrakentaminen tuovat väkisin eteen pysäköintiongelman, Rousi muistuttaa. Jo nyt on tarve lisärasiteparkkipaikoista.
- Pysäköintiin liittyy koko ydinkeskustan logistiikan järjestäminen nykyistä paremmin. Ei ole kenenkään etu, että kävelykadulla seisoo päivästä toiseen liikkeisiin tavaraa tuovia tai hakevia paketti- ja kuorma-autoja, tai polkupyörällä on mahdoton pyöräillä keskustan alueella, Rousi pohtii.
- Vasta se tieto saa rakennuttajat/investoijat liikkeelle, kaksikko huomauttaa. Näin tapahtui jo Lahdessa ja Mikkelissä.