Talvisodan tuhoisin ilmahyökkäys vaati 14 kuolonuhria.
Kun Pekka Jaakonsaaren moottorisaha karahti metalliin, hän muisti heti naapureiden kertomat tarinat. Pekantiellä asuva Pekka Jaakonsaari päätti alkutalvesta hankkiutua eroon talon kulmalla seisoskelevasta vanhasta männystä. Kun ammattimiehet olivat hoitaneet kaadon, Jaakonsaari ryhtyi pätkimään ja pilkkomaan mäntyä polttopuiksi.
– Moottorisaha osui metalliin, kipinät sinkoilivat ja terä oli saman tien sökö, hän kertoo.
– Arvasin heti, mistä oli kysymys, koska olen lukenut kirjoituksia Hätilän pommituksesta ja kuullut siitä myös kauan seudulla asuneilta ihmisiltä.
Jaakonsaari ryhtyi varovaisesti kaivamaan esille metalliklönttiä, jota hän epäili pomminsirpaleeksi.
– Kuka sitä nyt sataprosenttisesti menee sanomaan, mikä metalli on kyseessä, mutta puusta löytyi aivan selkeä aukko, josta pala on mennyt sisään. Naapurit ovat jutelleet, että kyllä Hätilän männyissä metallia riittää.
Kohteena asema
Talvisodan aikana Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä oli useita sotilaallisia kohteita ja kaupunkia pommitettiin kahdeksan kertaa. Jatkosodan aikana Hämeenlinnaa ei pommitettu lainkaan. Tuhoisin ja ainoa kuolonuhreja vaatinut ilmahyökkäys tapahtui 13. tammikuuta 1940. Ilmahälytys annettiin kello 13.50 ja pommitus alkoi 14.08.
Hyökkäykseen osallistui kahdeksan neuvostoliittolaista konetta ja kohteina olivat rautatieasema sekä Kantolanniemi. Suuri osa pommeista putosi Vanajaveteen, Sairioon ja Klerckerin kalliolle. Rautatie ja asema välttyivät tuhoilta, mutta pommitus vaati 14 ihmisen hengen. Useimmat surmansa saaneista olivat puolustuslaitoksen varikon työntekijöitä. Suurin osa uhreista oli maalaiskunnan kirjoissa, koska Sairio ei tuolloin vielä kuulunut Hämeenlinnaan. Lisäksi 12 henkilöä haavoittui vaikeasti ja 10 lievemmin.
Pommituksen muistomerkki on Hätilän kirkon edustalla. Kiven pystyttivät Hätilä-Sairion asukasyhdistys sekä Hämeenlinnan kaupunki ja seurakunta. Muistomerkin keskeltä haljennut kivi löydettiin metsästä kirkon takaa. Muistomerkki paljastettiin pommituksen 60-vuotismuistopäivänä 13. tammikuuta vuonna 2000.
Lähteet: Y.S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944 (Karisto), Hämeenlinnan kaupungin nettisivut.