Mistä meidät muistetaan? Euroviisuissa Suomen edustaja Krista Siegfrids koukutti tyttöpusullaan median, mutta Tanskan Emmelie vei silti voiton. Mediatemppu ei siis auttanut pisteiden keräämisessä, ja tuloksena oli kolmanneksi viimeinen sija 24 finalistin joukossa. Suomalaisartisti loi euroviisuissa hyviä kontakteja, mutta kuinka käy pitkässä juoksussa?
Julkisuudella on sellainen omituinen piirre, ettei sitä voi täysin hallita, vaikka haluaisikin. Ilmiön ovat saaneet tuta monet julkisuuden henkilöt. Usein täysin epäoleelliset asiat saavat runsaasti huomiota mediassa, ja lopulta henkilö muistetaankin vain tokaisuistaan tai kömmähdyksistään, ei ansioistaan.
Vaikka puolueet nykyisin käyttävätkin imagokonsultteja ja piiloutuvat huolellisesti luodun brändin taakse, ei sekään aina auta. Esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen jäänee historiaan ”fantastisena” pääministerinä.
Unohtumattomia lausahduksia ovat suoltaneet muutkin silmäätekevät: Suomen pääministerin Harri Holkerin klassiseksi lentäväksi lauseeksi muodostui hänen Kokoomuksen puoluetilaisuudessa 1990 lausumansa ärsyyntynyt kommentti toimittajan kysymykseen hänen mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan vuoden 1994 vaaleissa: ”Minä juon nyt kahvia.”
Presidentti Mauno Koivisto tokaisi vaalipuheensa loppulauseeksi pyrkiessään toiselle presidenttikaudelle: ”Kyllä se siitä.” Ilmiömäiset lauseet elävät yhä omaa elämäänsä.
Vanhemmat polvet muistavat myös, kuinka presidentti Kekkonen kiipesi palmuun Tunisian matkallaan 1965. Tapauksen ikuisti valokuvaaja Kalle Kultala.
Ulkoministeri Väinö Leskinen syöpyi ihmisten mieliin kanniskellessaan muovikassia valtiovierailulta palatessaan 1970. Helsingin Sanomien kuvaajan Martti Peltosen otos kassia roikottavasta ulkoministeristä suoraryhtisen Kekkosen rinnalla valittiin tuolloin vuoden lehtikuvaksi.
Erityisesti urheilussa on kunnostauduttu ikimuistoisten epäolennaisuuksien saralla. Tämän vuoden jääkiekon MM-turnaus muistetaan, ei urheilullisista ansioistaan, vaan Juhani Tammisen värikkäästä pukeutumisesta.
Hiihtolegenda Juha Miedosta tulee ensimmäisenä mieleen hänen kirvelevä sadasosasekunnin tappionsa Lake Placidin talviolympialaisissa 1980.
Entistä hiihtäjää ja nykyistä Kokoomuksen kansanedustajaa Marjo Matikainen-Kallströmiä tuskin muistetaan poliittisesta urastaan, vaan huudostaan ”Havuja, perkele!” Oberstdorfin MM-kisoissa 1987.
Todellinen lentävien lauseiden legenda puolestaan on keihäänheittäjän Seppo Rädyn lausahdus ”Saksa on paska maa”.
Joskus mediatemput ovat tietoisia, kuten Siegfridsin tapauksessa. Ilmiöt voivat kuitenkin alkaa elää omaa elämäänsä niin lehdissä, TV:ssä kuin sosiaalisessa mediassakin. Tietoisetkin mediatemput saattavat kääntyä itseään vastaan. Muistetaanko Krista Siegfrids lopulta musiikistaan ja ansioistaan artistina, vaiko pelkästään tyttöpususta, jää nähtäväksi.