Liki päivälleen vuosi sitten hauholaiset järjestöt ja yksityiset henkilöt päättivät ostaa perinteistä rikkaan Hauhotalon Hämeenlinnan kaupungilta pitäjäläisten omaksi juhla- ja kokoontumistaloksi. Hanketta varten perustettiin oma osakeyhtiö.
Päätöstä ei ole kaduttu, päinvastoin. Talolla riittää käyttäjiä. Sana mainiosti kokoontumispaikasta kiirii, sillä Hauhotaloa vuokraavat nykyisin myös kauempaa tulevat tarvitsijat.
- Tämä vuosi on toimittu jo aktiivisesti, viime vuosi meni vielä hieman tavoille totutellessa, Hauhotalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Tuominen sanoo.
Jos riittää talolla käyttäjiä, niin riittää myös tekemistä Hauhotalon puuhanaisilla ja -miehillä, aktiivisia toimijoita kun vapaaehtoistöissä ole koskaan liikaa.
- Kevään aikana vuokraajia on ollut vähintään joka viikolle, parhaille useampi. Nyt tahti alkaa näyttää hyvältä, mutta enemmän mahtuu, taloyhtiön sihteeri Arto Salminen kertoo.
Vuokralaiset ovat kaiken a ja o, sillä ilman vuokratuloja ei taloa pystytä ylläpitämään.
Talossa järjestetään kaikkea mahdollista häiden ja elokuvanäytösten väliltä, sinne sopivat niin yritykset, yhdistykset kuin yksityisten perhejuhlat.
Jalalla koreasti
Kesälomasesongin jälkeen Hauhotalossa on tarkoitus pistää jalalla koreasti harva se viikko, sillä taloyhtiö aikoo ryhtyä päivätanssien järjestäjäksi. Lattialle uskotaan riittävän tanssahtelijoita kauempaakin kuin Hauhon taajamasta.
- Herätellään vähän vanhoja muistoja, Tuominen myhäilee.
- Nyt taloon hankitaan oma ruokailukalusto, joten sekin ongelma on poispyyhkäisty juhlajärjestelyjen tieltä, Veikko Tuominen kertoo uunituoreesta ratkaisusta.
Hauhotalon osakeyhtiön takaa löytyy toistakymmentä paikallista yhdistystä sekä runsaasti yksityisiä ihmisiä. Alkuun myytiin 250 osaketta, muutama on jäljellä, sekä nimikkotuoleja juhlasaliin sijoitettavaksi. Nimikkotuoleja voi ostaa edelleen vaikka ja kuinka paljon, sillä kaikki tuolien selkänojat eivät vielä kiillä metallilevykkeen voimasta.
- Osa yksityisistä on ostanut periaatteensa puolesta useamman tuolin, Veikko Tuominen tuumaa tuolien nimikilpiä kiinnittäessään.
Pitäjäläisten oma juttu
Hauholla talosta on muodostunut myös hyvin voimakkaasti paikallinen identiteettikysymys, sen vuoksi talon puolesta tehdään talkoita ja lahjoitetaan varoja.
Yksi esimerkillisimmistä talon eteen töitä tehneestä on paikkakunnan entinen apteekkari Raili Tikkanen, joka lahjoitti juuri Hauhotaloon kolme ilmalämpöpumppua.
- Varmasti saadaan merkittävät lämmityssäästöt ensi talvesta alkaen, sillä lämmitys on suurin menoerä, Salminen sanoo.
Samaan uskoo Hauhon entinen kunnanjohtaja Pentti Maaranen, joka on myös aktiivisesti Hauhotalon talkoissa mukana. Energialasku isossa talossa kun on ylivoimaisesti raskain maksuerä.
Entisen kunnan entinen johtaja huolehti myös siitä, että Hauhon kunnan aikoinaan saamat lahjat ja muistoesineet ovat tarkasti tallella Hauhotalon uumenissa. Hämeenlinnan kaupungilla ei ole niiden perään mitään hinkuakaan, sillä ne ovat hauholaisten saamia tunnustuksia ja muistamisia.
- Näistä täytyy pystyttää vielä kunnon näyttely. Taulujakin on varastossa vaikka kuinka paljon, joille ei ole vielä näyttelytilaa järjestetty, Maaranen ja Tuominen kertovat näyttävimpien muistolahjojen äärellä.
Taloa itseään korjataan pitkälle talkoovoimin. Par´aikaa taloon on tiivistetty ulkovarastosta puolilämmintä tilaa, minne tilaisuuksien järjestäjät voivat varastoida tarjoomuksiaan piiloon liialta talvikylmältä.
- Äänentoisto on nyt uusittu kokonaan, ja se varmasti on laatutavaraa, Arto Salminen kertoo.
Hauhotaloon mahtuu kerrallaan noin 200 ihmisen vierasjoukko istumapaikoille ruokailemaan. Suuriin yleisötilaisuuksiin väkeä mahtuu huomattavasti enemmän.