Viiden kantahämäläisen osuuspankin yhteishanke uuden Etelä-Hämeen osuuspankin perustamiseksi etenee niin, että pankkien päättävät elimet tekevät ratkaisunsa samalla kellonlyömällä ensi tiistaina.
Mikäli suunnitelmat hyväksytään, uusi pankki aloittaisi ensi vuoden alussa. Kaikkein eniten hanke on herättänyt keskustelua Janakkalassa. Asia on ollut esillä tammikuun puolesta välistä lähtien viikoittain useissa pankin järjestämissä avoimissa keskustelu- ja infotilaisuuksissa, asiakasilloissa ja hallintoelinten kokouksissa.
– Tuo tarkoittaa kaksi tai kolme tilaisuutta viikossa koko kevättalven ajan. Lisäksi olemme pyytäneet kaikkia asiasta kiinnostuneita käymään ja yksittäisiä keskusteluja on käyty todella paljon. Olemme suorastaan lypsäneet koko asiakaskunnan mielipiteitä menneen kevättalven ajan. Väitteet siitä, että keskustelua on tukahdutettu, eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa, emme voisi sellaista edes ajatella, sanoo pankin hallituksen puheenjohtaja Tapio Kostamo.
Hän kertoo, että aina kun on päästy keskustelemaan ja perustelemaan sitä, miten tällä voimien yhdistämisellä pystymme parantamaan pankin palvelukykyä ja palvelujen saatavuutta kaikille asiakasryhmille, hankkeelle on paljon ymmärrystä.
Janakkalassa päätöksen tekee 36-jäseninen edustajisto. Myönteiseen päätökseen tarvitaan 2/3 -osan enemmistö ja koko hankkeen voi kaataa 1/3 -osan vähemmistö.
– Emme missään nimessä aio tärvellä Janakkalan osuuspankin kilpailuetuja – kuten paikallisuutta, läheisyyttä, tuttuutta, paikallista täyden palvelun tarjoomaa, emme me nyt niin hulluja ole, Tapio Kostamo huomauttaa esitettyyn kritiikkiin.
– Uuden pankin perustamishanke on tutkittu tarkkaan, mutu-pohjalta ei tällaisia asioita ratkaista. Uuden pankin myötä asiantuntijapalvelut monipuolistuvat entisestään . Asiakkaiden tilinumerot ja henkilökohtaiset palvelut säilyvät ennallaan. Osuuspankki on edelleen vahvasti mukana paikallisessa elämässä ja tapahtumissa. Tavallinen henkilöasiakas ei edes huomaa muutosta, JOP:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Heikki Salmi jatkaa Kostamon linjalla.
Kaksikon mielestä jos avoimesti haluaa pohtia hanketta asiaperustein ja kuinka pankki voi parhaiten palvella kaikki asiakkaansa Janakkalassa kuin sen ulkopuolella tulevaisuutta peilaten, huomaa nopeasti hankkeen hyvät puolet. He sanovat, että palvelu- ja kilpailukyky on se kaikkien tärkein asia, jolle pankin menestys rakentuu.
Puheenjohtajakaksikon mielestä Janakkalassa asiaan sotkeutuu vahvasti kuntarakennekeskustelu:
– Sillä puolella tunteet jylläävät. Uusi pankki ei todellakaan ole mikään uhka Janakkalan kunnan itsenäisyydelle. Päinvastoin, vahva aluepankki pystyy turvaamaan täällä myös erikoisosaamista edellyttävät palvelut ja sillä on leveämmät hartiat hoitaa suurempia rahoitushankkeita ja siten turvata työpaikkojen syntymistä ja säilymista ja alueemme elinvoimaa, Kostamo ja Salmi painottavat.
– Toteutuessaan uusi pankki pystyy käytännössä rahoittamaan nekin hankkeet, mihin nykyisellä rakenteella hartiat eivät OP-leirissä välttämättä riittäisi. Ei Janakkala mihinkään unohdu, päinvastoin kiristyvässä kilpailussa kaikista pidetään hyvää huolta. Jos mahdollista, nykyistäkin parempaa.
Paikallisen leiman ja äänen kuuluminen turvaaminen varmistetaan aluepankissa vahvalla paikallishallinolla ja riittävillä kiintiöillä uuden pankin hallintoelimissä.
Tulevaisuuden turvaamista
JOP:n toimitusjohtaja Vesa Lehikoisen mukaan alueosuuspankkeja on Suomeen syntynyt jo 17 ja kaikissa niissä ohjaavana voima on palvelukyvyn kehittäminen. Tämä on hankkeen vetäjien mielestä nimenomaan kehittämis- ja panostamishanke.
– Suurempaa kokonaisuutta tarvitaan, jotta koko ajan lisääntyvän pankkisääntelyn ja byrokratian tuoma lisätyö voidaan tehdä järkevästi ja ohjata voimavaroja lisää asiakastyöhön. EU:n pankkikriisi aiheutti pankeille merkittävästi lisää töitä – ja tietysti kustannuksia.
Tilastojen mukaan pankkisäätely on aiheuttanut myös pankkien kesken markkinaosuuksien muutoksia, sillä kaikki pankkitoimijat eivät enää ole entiseen tapaan mukana esimerkiksi pien- ja maatalousyrittäjien rahoituksessa. OP-Pohjolassa on linjattu niin, että mukana ollaan. Tästä on seurauksena markkinaosuuksien kasvu ja lisääntynyt työmäärä.
Kyse on samalla palvelukyvyn varmistamisesta, mihin pienen pankin voimavarat eivät välttämättä riittäisi.
– Leveimmillä hartioilla pystymme palvelemaan myös jatkossa kaikkia asiakkaita heidän asiointikonttoreissaan, ei uusi pankki juoksuta asiakkaitaan yhtään mihinkään. Pankin asiantuntijat liikkuvat, eivät asiakkaat, Tapio Kostamo ottaa tiukan linjan.
Kostamo ja Salmi vakuuttavat, että missään vaiheessa ei ole edes keskusteltu henkilökunnan tai konttoriverkon vähentämisestä; Turengin ja Tervakosken konttoreiden asema on heidän mukaansa satavarmasti turvattu.
– Nyt ei fuusioida teollisuudesta tutuksi tulleella tehostamistarkoituksella, vaan perustetaan uusi pankki tulevaisuuden turvaamiseksi.
– Monet muualla valtakunnassa syntyneet alueosuuspankit ovat päinvastoin lisänneet henkilökuntaansa, Kostamo sanoo.