Huomenna sunnuntaina voi jälleen käyttää äänioikeuttaan. Harva käyttää. Eurooppa ja sen parlamentti kiinnostaa koko ajan vähemmän tavan rivikansalaisia. Viime vaaleissa suomalaisten äänestysprosentti oli 40,3 %.
Hämeessä äänestysaktiivisuus "nousi" 38 prosenttiin. Vaalipiirin alueella annettiin reilut 110 000 ääntä. Pelkästään äänestämättä jättäneiden hämäläisten äänillä olisi valittu yksi edustaja EU-parlamenttiin, jos kaikki äänet keskitettäisiin yhdelle ehdokkaalle. Siis teoriassa.
Joukossamme on siis runsaasti äänestämättä jättäneitä kansalaisia, jotka silti purnaavat EU:ta joka käänteessä. Mirtään hyvää ei monen mielestä ole Suomeen siitä suunnasta tullut.
Vielä useampi toki on sitä mieltä, ettemme olisi selvinneet ilman EU:ta näinkään rapsakasti: Onnutaan, mutta vähemmän kuin EU:n ulkopuolella.
Idiootti on sana, johon meikäläinen törmää tämän tästä. En ole ymmärtänyt, mitä kanssakulkija on halunnut minulle kertoa. Olen siis idiootti.
Antiikin Kreikassa idiootilla oli hieman erilainen merkitys. Yhden selityksen mukaan idiootilla tarkoitettiin henkilöä, jota ei päivän politiikka, demokraattinen päätöksenteko ja siihen osallistuminen kiinnostanut.
Nyt idioottia käytetään joka käänteessä, mutta tarkempi määritelmä lienee vähä-älyinen.
Antiikin selityksen mukaan viisi vuotta sitten Suomessa idiootteja oli peräti kuusi kansalaista kymmenestä. Se on jo paljon se.
Olitko muuten juuri Sinä silloin idiootti? Entä sunnuntain jälkeen?
Itse en ole koskaan vaalien jälkeen voinut kutsua itseäni antiikin kreikkalaisselityksen mukaiseksi idiootiksi. Olen äänestänyt joka kerta sen oikeuden saatuani. Suosittelen muillekin, vaikka aina ei kansan äänillä valittujen edusmiesten ja -naisten päätöksentekotaito vakuuta.
Yhteiskunnalliset vaikuttamismahdollisuudet ovat muutoin vähissä, jos ei ole kertynyt taloudellista selkänojaa vähintään muutamien kymmenien, mieluummin satojen miljoonien eurojen verran. Kun on repullisen verran euroja taustatukena, kuuluu huutavan ääni – vaikka korvessa.
Eurovaaleissa äänestetään koko Euroopassa laiskasti. Ainakin Suomessa eurovaalien tunnelma on löperö, varsinaista vaalikiimaa ei synny missään vaiheessa kampanjointia. EU on edelleen "etäinen herrojen klubi", eduskunta- ja kuntavaalit koetaan merkittävästi läheisemmiksi.
Jos vaalikiimaa oli Ylen puheenjohtajakeskustelun huutamisjaksot, niin kohta minäkin jätän äänestämättä. Aikuiset ihmiset puhuvat toistensa päälle kuin pahaiset katupojat. Ei kovin esimerkillistä käyttäytymistä kasaa johtavilta.
Eivätkä suomalaispuolueet omilla toimillaan muutenkaan kovin tanakasti tue vaalihuuman syntymistä. Ehdokasasettelu tuntuu osin sellaiselta, että "taas meitä kusetetaan". Tarvitsee vain tutkia ehdokkaiden nimilistaa, niin ymmärtää, etteivät läheskään kaikki ole tosissaan kirmanneet vaalikentille.
Silti kannattaa vaaleissa äänestää. Aina.