- Alkuun ruotsin puhuminen jännitti, mutta muutamassa päivässä rohkeus lisääntyi. Kuullun ymmärtäminen parani merkittävästi.
Kaurialan lukion oppilaat Petra Pieskä, Elviira Levä ja Olka Iltanen ovat yksituumaisia siitä, että parin viikon opiskelujakso Tammisaaressa teki erittäin hyvää ruotsin kielen opiskelujen kannalta.
Kaurialan lukion oppilailla on jo kymmenen vuoden ajan ollut mahdollisuus opiskella ruotsikielisessä Ekenäs Gymnasiumissa. Vastaava mahdollisuus on ruotsikielisillä tammisaarelaisopiskelijoilla. Kaurialan lukiossa vieraili viime viikolla 32 oppilaan ja kahden opettajan ryhmä tutustumassa vastaisen varalle koulun toimintaan ja opetustiloihin.
Oppilasvaihto on nykyisellään lukuvuoden aikana pari kolme opiskelijaa suuntaansa, kun parhaimmillaan toista kotimaista on käynyt oppimassa toistakymmentä opiskelijaa.
- Kaurialan ja Ekenäs Gymnasiumin yhteistyö on hyvin harvinaislaatuista, sillä en tiedä vastaavia yhteistyökuvioita. Selkeästi kaksikielisissä kunnissa on helpompi järjestää yhteistyötä oppilaitosten kesken, mutta tällainen puhtaasi suomenkielisen sisämaan paikkakunnan opiskelijan vaihtomahdollisuus ruotsinkieliseen oppilaitokseen on ainutlaatuisia, Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen kertoo.
Kaurialan lukiossa ruotsia opettava Marja-Liisa Pesonen sanoo muutamia viikkoja kestävän vierailun korvaavan pieneltä osin vaihto-oppilasvuoden ulkomailla.
- Jo kustannuksiltaan tämä on kaikkien saavutettavissa, kun nuoret asuvat perheissä. Toisen kotimaisen opiskelumahdollisuus on samalla erinomainen. Tulokset myös näkyvät, Pesonen kertoo.
Syksyllä reilun viikon Tammisaaressa asunut ja opiskellut Petra Pieskä sanoo oppineensa erityisesti ääntämistä sekä ymmärtämään paremmin puhuttua kieltä.
- Lukuaineiden opiskelu ruotsiksi tuotti kyllä vaivaa, mutta hiljalleen sekin alkoi aueta.
Opiskelu sinänsä noin 220 oppilaan ruotsinkielisessä lukiossa ei poikennut oppilasmäärältään yli kaksi kertaa suuremman Kaurialan lukion ohjelmasta. Opetusohjelma on käytännössä sama.
- Tammisaaressa porukka tuntui olevan kouluaikana enemmän yhdessä kuin Kaurialassa, mutta vapaa-aikana kontaktien saaminen oli itsestä kiinni, Elviira Levä analysoi kokemuksiaan.
Olka Iltasen mielestä yksi tärkeimmistä opeista oli rohkeuden lisääntyminen toisen kotimaisen käyttöön.
- Kun vain puhui, niin tuli ymmärretyksi. Alkuun ei uskaltanut juuri avata suutaan ja sanakirjaan piti turvautua usein.
Niin Marja-Liisa Pesosen kuin Tammisaaressa suomea opettavan Jeanette Friisin mielestä mitään "kielisotaa" tai "pakko-opiskelun" murhetta eivät lukiolaiset kanna mukanaan.
- Nykyisessä Raaseporin kaupungissa toisen kotimaisen opetus päinvastoin aikaistuu nykyjärjestelmästä. Meillä ei käydy kielisotaa, Jeanette Friis kertoo.
Kieliopinnoista opettajille on yhteneväinen näkemys – englanti on saanut jo huolestuttavan suuren valta-aseman nuorten kieliopinnoissa.