Pakkanen, tuuli tai sade eivät ole kuin korkeintaan hidasteita hämeenlinnalaiselle Jaarlin Päiväkodin metsäryhmälle. Tusinan verran 4–6-vuotiasta Metsäläistä oli maaliskuun alussa lähdössä pilkkireissulle. Ryhmän toiminta-ajatuksen mukaan päivän ateria on tälläkin kertaa tarkoitus valmistaa luonnossa. Kaikki tarvittava on pakattu ahkioon ja lasten omiin reppuihin. Ajatus itse ongituista kaloista valmistetusta keitosta kiiluu silmissä.
Metsäryhmäläiset ovat luonnossa jopa kuudesta kahdeksaan tuntia päivässä. Ympäristökasvattaja Joonas Rinta-Harri laskee, että lapsi viettää tuhat tuntia luonnossa lukukauden aikana.
Normaaleissa kaupunkipäiväkodeissa lapsi on metsäretkellä ehkä joitakin kymmeniä tunteja. Ryhmän kuopukselle tunteja kertyy jopa 3000 ennen kun hän lähtee kouluun.
Erona kunnallisten päiväkotien luonto- ja metsäryhmiin on ennen kaikkea vapaus.
- Emme ole sidoksissa esimerkiksi päiväkodin lähimetsään tai tyypillisesti metsässä sijaitsevaan kotaan. Meillä on mahdollisuus käyttää paikallisliikenteen busseja pidempiin siirtymiin. Lyhyemmät siirtymät hoituu kävellen tai esimerkiksi pyöräillen. Päiväkodin oman keittiön ruoka kuljetetaan päiväkotimme metsäryhmille. Näin emme ole sidoksissa tiettyyn ruokailupaikkaan tai tukikohtaan.
Pakkasrajat tuntemattomia
Metsäryhmä liikkuu kävellen, lumikengillä suksilla tai vaikkapa luistellen. Tammikuussa pakkasia odotellessa ryhmä kiersi Alangonjärven neljässä tunnissa. Kilometrejä kertyi tuolloin 12.
- Liikkuminen tapahtuu rauhallisimman kulkijan tahtiin, pidämme taukoja ja annamme lasten ihastella ja hämmästellä luontoa. Yhdessä liikkumisen, kokemisen ja tekemisen kautta lapset oppivat havainnoimaan ympäristöään ja arvioimaan olosuhteita, sään muuttumista ja vaikkapa pakkasen kiristymistä.
Pakkasrajoja metsäryhmä ei tunne. Rajojen puutteeseen on hyvä syykin.
- Kun rajoja ei ole, ei tule tulkintojakaan. Jokaisen kodin mittari näyttää aamulla erilaista lukemaa. Sää saattaa kuitenkin muuttua huomattavasti jo aamupäivän aikana. Lapset oppivat hiljalleen itse sopeutumaan erilaisiin sääoloihin ja varustautumaan sen mukaan. Kokemusten kautta lapset oppivat ennakoimaan säätä, eikä meillä esimerkiksi koskaan paleleminen ole iso ongelma. Välillä varpaat ja sormet saattavat kärsiä kylmästä, mutta näiden asioiden kanssa lapset tulevat toimeen eikä kylmyys vie nautintoa ulkona olemiselta. Yhdessä liikkumalla ja toimimalla pysytään lämpimänä.
Henkinen pääoma kasvaa
Metsäryhmässä on myös esiopetusikäisiä lapsia. Erilaiset oppimisympäristöt luovat hyvät puitteet oppimiselle. Lapsi oppii luontaisesti asioita itse tekemällä ja kokemalla. Metsä tarjoaa rajattoman määrän oppimisvälineitä. Kepit, kävyt ja kivet toimivat hienosti vertailun, luokittelun ja laskemisen välineinä. Kaikkea materiaalia ei aina tarvitse kantaa mukanaan. Taideaineet ovat myös osa Aulangon päiväkodin päivittäistä arkea. Metsäryhmä pääsee osallistumaan viikoittain myös englannin kielen ja musiikin opetukseen.
Rinta-Harri näkee ulkoilun ja luontoharrastuksen lisäävän fyysisen kunnon lisäksi henkistä pääomaa.
- Väitän, että nämä lapset jaksavat keskittyä aikanaan koulussa. Jos lapsi jaksaa keskittyneesti pilkkiä tai vaikkapa pyöräillä, osoittaa se jo keskittymiskykyä. Laskemaan ja lukemaan oppiminen ovat tärkeitä asioita, mutta itseluottamus on sellainen ominaisuus, joka kasvaa vain yhteisten turvallisten kokemusten kautta.