Hämeenlinna on hallintohimmeli, Hauho kotipaikka.
- Kun jossakin ulkopaikkakunnalla kysytään, että mistä olet kotoisin, niin vastaus on Hauholta! Tietysti. Ei siinä Hämeenlinna tule mieleen, Hauho-Seuran illallistanssiaisiin lauantaiehtoona osallistuneet Anna-Maria ja Jake Backlund, Karita ja Janne Soittila, Mikko Toivonen ja Tuomo Isokivijärvi sanovat itsestäänselvyyden.
Osallistumalla illallistanssiaisiin pöytäseurue tuki Hauho-Seuran suurhanketta, Hauhon historiikin kolmannen osan julkaisemista. Kyseisen pöytäseurueen lisäksi paikalla oli lauantai-iltana noin 150 Hauho-henkistä illanviettäjää. Illallistanssiaiset pidettiin tietysti Hauhotalossa, paikkakuntalaisten itsensä ylläpitämässä pitäjän kokoontumispaikassa.
Hauhotalossa syötiin vatsat pinkeiksi ja juotiin mielet juhlatuulelle. Monituntisen ruokailun järjesti Hauho-Seura talkoovoimin kalojen savustamisesta alkaen. Talkooporukka aloitti illallisen rakentamisen yhdeksän tuntia ennen h-hetkeä ammattilaisten opastuksella, mutta palkkaa ei kukaan saanut. Illallistanssiaisten koko tuotto meni lyhentämättömänä kirjaprojektiin.
Kotiseutuhenki sykkii
Kotiseutu- ja talkoohenki elävät Hauholla esimerkillisen vahvana. Hauholaisuus sykkii paikkakunnalla syvällä. Siitä kertoo Hauho-Seuran valtava panostus oman historian dokumentointiin. Tietokirjailija Ilkka Teerijoen ensi elokuussa alkava kirjoitusurakka valmistuu 2018, kun Hauhon kunnan perustamisesta tulee 150 vuotta ja Hauho-Seura juhlii 70-vuotista taivaltaan.
Osaltaan kotiseutuhenkisyydestä kertoo myös edellä mainitun pöytäseurueen suhtautuminen illallistanssiaisiin – he tuskin olisivat tulleet paikalle, jos tuotto olisi mennyt johonkin muualle.
- Ei ainakaan silloin, jos rahat menisivät Lammin historiikkiin, Janne Soittila nauratti porukkaansa.
Kotiseutuhenkisyyden sisällä on osalla vielä kylärakkaus:
- Olen Hauhon Akkijärveltä, en pelkästään Hauholta, Jake Backlund painottaa. Vastaava kyläsidonnaisuus elää toki muuallakin.
Kustannushanke aikataulussa
Pitäjähistoriat ovat pääsääntöisesti kuntien rahoittamia hankkeita, mutta nyt ei ole enää Hauhon kuntaa, joten kotiseutuyhdistys otti johtavan roolin – kotiseutuhengessä.
- Kustannusarvio on 250 000 euroa. Hämeenlinnan kaupungilta saamme kolmena vuonna yhteensä 90 000 euroa, loppusumma jää Hauho-Seuran kerättäväksi, puheenjohtaja Anne Nieminen kertoo Hauhon kunnan itsenäisyyden ajan vuosikymmenistä kertovasta kirjaprojektista.
Hauho-Seuralla itsellään on 50 000 euron pesämuna historiikkia varten. Loppuosa on kerättävä maailmalta.
Illallistanssiaiset olivat yksi pieni osa rahoituskeinoista. Seura järjestää tulevina vuosina kaikenlaisia tapahtumia yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa, järjestää seminaareja, myy Hauho-aiheista materiaalia ja kauppaa Hauhon historian myymättä olevat historiikin kakkososan teokset.
- Huumorilla tätä on tehtävä, ei tämä muuten onnistuisi. Kaikkea mahdollista on keksittävä, Hauho-Seuran aktiiveihin kuuluva Jouni Lehtonen sanoo.
Nieminen ja Lehtonen uskovat vakaasti historiakirjan kustannushankkeen onnistumiseen myös talouden osalta:
- Rahatilanne on turvattu kuta kuinkin vuoteen 2017. Mutta töitä loppusumman keruu teettää, kaksikko kertoo.
Kotiseutuyhdistyksen puuhaihmiset tietävät, että hauholaisuutta on helppo markkinoida.
- Hauholaisuus saa vastakaikua myös kesäasukkaissa. Suuri osa kesäasukkaista on täysillä mukana kotiseutuhengen vaalimisessa, Jouni Lehtonen kertoo.