Hämeen ammattikorkeakoulu julkaisi hiljattain Youtubessa lahjakkuutta käsittelevän dokumentin.
Reilu 40-minuuttinen Lahjakkuus – potentiaalista voimaksi on Hamkin multimedia-assistentin Niina Meron käsialaa.
- Dokkari sai alkunsa tarpeesta. Opettajat ovat törmänneet työssään siihen, että lahjakkuutta ei pystytä tunnistamaan koulussa riittävästi, Mero kertoo.
Dokumentissa esitellään keinoja, joiden avulla lahjakkuutta opittaisiin tunnistamaan. Asiantuntijoina toimivat Päivi Pukkila, Anita Olkinuora ja Jaakko Helander Hamkin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.
Lahjakkuus on kyvykkyyttä, joka ilmenee eri ihmisissä eri tavoin. Pukkilan ja Huiput kehiin -hankkeen projektipäällikön Tuomas Eerolan mukaan koulussa menestyvät oppilaat jäävät usein vaille huomiota.
- Nykypäivänä keskitytään tukea tarvitsevien oppilaiden tsemppaamiseen. Samalla oletetaan, että niin sanotut huippuoppilaat pärjäävät omillaan.
Lahjakkuus ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä. Pukkilan mukaan arvosanat eivät aina kerro koko totuutta oppilaasta.
- Jokin erityislahja saattaa jäädä esimerkiksi oppimisvaikeuksien varjoon, ellei sitä osata etsiä avarakatseisesti, Pukkila sanoo.
Pukkila korostaa, että oppilasta tarkkailemalla hänestä voi oppia enemmän kuin koemenestystä seuraamalla.
- Vahvuudet voivat löytyä muualta kuin koulusta, esimerkiksi harrastuksista. Niitä voisi hyödyntää koulunkäynnissä, sillä kaikille ei sovi samat opintopolut.
Pitää ruokkia
Lahjakkuutta on tutkittu erilaisin testein jo ammoisista ajoista lähtien.
- Kynä ja paperi -testit ovat hankalia arvioida. Siinä missä ne paljastavat tietyn lahjakkuuden, jokin toinen saattaa jäädä ulkopuolelle, lehtori Pukkila selventää.
Myös itsearviointi voi tuottaa vaikeuksia.
- Moniko peruskoululainen, tai vaikka aikuinen, tietää olevansa lahjakas, jos häntä ei ole ikinä kannustettu?
Vaikka lahjakkuus voi olla perinnöllistä, vaikuttavat siihen väistämättä myös ympäristö ja jopa koko kulttuuri. Yliopettajan Olkinuoran mukaan lahjakkuutta pitää ruokkia, jotta se voisi kasvaa.
- Alisuoriutujatkin voivat olla lahjakkaita, kunhan he löytävät ympäristön, jossa lahjakkuus kehittyy. Kyse ei ole yhden asian harjoittelusta, vaan koko persoonan kasvusta.
Vaatii halua
Menestyminen ja lahjakkuus eivät kulje käsi kädessä, kuten monesti mielletään.
- Ne ovat kaksi eri asiaa. Huippuosaajaksi tullaan vasta määrätietoisen harjoittelun ja työn jälkeen. Tarvitaan myös halua kehittyä, Olkinuora huomauttaa.
Esimerkiksi yleislahjakas saattaa selvittää peruskoulun tekemättä läksyjä. Vaikeudet alkavat jatko-opinnoissa vaatimustason noustessa, jos totuttu työtahti pysyy samana.
- Perusopetuksesta jatkokoulutukseen siirtyvän nuoren ajatuksista ei olla aina selvillä. Ohjauskeskustelun lisääminen voisi olla yksi apu lahjakkuuksien tunnistamiseen, Pukkila ja Eerola pohtivat.
Huiput kehiin, Kilta ja Yhdessä -hankkeiden kanssa puolessa vuodessa valmistunut dokumentti on kerännyt paljon positiivista palautetta puskaradion ja sosiaalisen median kautta.
- Aihe näyttää kiinnostavan ihmisiä, mikä on hienoa. Dokumentti on tarkoitettu paitsi opettajille, myös kaikille vanhemmille ja jokaiselle omasta lahjakkuudestaan sekä sen kehittämisestä kiinnostuneille, käsikirjoituksesta, kuvaamisesta ja leikkaamisesta vastannut Mero kertoo.