Virtaviivainen hahmo halkoo veden pintaa Hämeenlinnan uimahallin isossa altaassa.
– Olen harrastanut uintia jo 65 vuotta, hämeenlinnalainen Pekka Sortila kertoo pysähtyessään hetkeksi.
Hämeenlinnan Uimaseuran jäsen ui viikoittain yhteensä kuusi kilometriä. Master-tason uimari käy altaassa kolmesti viikossa: kerralla mies taittaa aina kahden kilometrin matkan.
– Opin uimaan 12-vuotiaana. Innostuin uimisesta, kun äiti vei minut katsomaan Tarzan-elokuvaa. Näyttelijä Johnny Weissmuller teki vaikutuksen, ja halusin pystyä samaan, Sortila kertaa.
Kilpaileminen koukuttaa
Kilpaileminen on uintiharrastuksen suola. Sortila osallistui kisoihin viimeksi lokakuussa Tikkurilassa, jolloin hän voitti kultaa miesten 75–79 -vuotiaiden sarjassa 200 metrin vapaauinnissa. Lisäksi Sortila otti neljä hopeaa, lajeina 50 metrin vapaauinti, 50 metrin selkäuinti, 100 metrin vapaauinti ja 50 metrin perhosuinti.
– Kisat menivät vähän penkin alle, mies toteaa vaatimattomasti mitalisateestaan.
Kilpaileminen kuitenkin on se, mikä koukuttaa lajiin.
– Minulla on kova kilpailuvietti, mikä kannustaa harjoittelemaan.
Uinti on tekniikkalaji
Hämeenlinnan Uimaseura tarjoaa kursseja kaikenikäisille, niin harrastajille kuin kilpauimareillekin. Uimaseuran sisällä lajit ovat jakautuneet uimahyppyyn ja kilpauintiin.
Suomen Hengenpelastusliitto on määritellyt turvallisen uimataidon rajaksi 200 metriä.
– Seuran tavoitteena on, että pystymme järjestämään kaikille hämeenlinnalaisille mahdollisuuden oppia uimaan turvallisella tasolla, Hämeenlinnan Uimaseuran kurssivastaava Kalle Aaltonen sanoo.
Uintiharrastus ei vaadi kovinkaan suuria alkusatsauksia.
– Tarvitaan vain uimapuku ja uimalasit.
Laji sopii lähes kaikille ja käy kuntoilusta. Oikeaa tekniikkaa voi opetella myös aikuisena.
– Uiminen kuormittaa koko kehon lihaksia monipuolisesti, mutta ei rasita niveliä. Jos enemmän harrastaa, on tärkeää oppia uimaan kasvot vedessä, jotta hartiat eivät jumitu.
Kursseja eri tarpeisiin
Kursseja tarjotaan kysynnän mukaan. Niin lasten kuin aikuistenkin kurssit on suunniteltu siten, että seuraava kurssi on aina luonteva jatkumo edelliselle.
Esimerkiksi lapsen oppimispolku kulkee vauvauinnin ja vesipeuhulan kautta alkeis- ja jatkouimakouluihin sekä vesiralliin. Seuraava taso on nuorten taiturikoulut, joista voi jatkaa joko kilpa- tai harrastajauimarina.
Tällä hetkellä seuran uimakouluissa käy viikoittain 300 lasta. Aikuisten uimakouluissa ja muilla kursseilla käy 100 aikuista. Kilpauimareita on 60 ja taiturikoululaisia 40.
Yläkoululaiset, joilla on heikko uimataito, ovat olleet väliinputoajia.
– Meillä olisi nyt tarkoitus aloittaa pilottihanke yhteistyössä jonkin yläkoulun kanssa, jotta löytäisimme nuoret, jotka tarvitsevat uimaopetusta.
Lisätietoja: www.hameenlinnanuimaseura.net