HPK:n valmennukseen ensi kaudellakin kuuluva Vesa ”Vesku” Viitakoski, 42, suunnittelee joukkueen fysiikka-treenit. Hän ei kuitenkaan pidä fysiikkavalmentaja-titteliä oikeanlaisena kuvaamaan omia tehtäviään.
– Termi on ehkä väärä, sillä olen valmentaja, jonka vastuulla on fyysinen harjoittelu, hän täsmentää.
Veskun värväsi keväällä Hämeenlinnaan HPK:n silloinen päävalmentaja Ari-Pekka Atu Selin.
– Atu halusi, että tuon harjoitteluun uusia ideoita, mutta tarkoitus ei ollut se, että käännettäisiin kaikki ylösalaisin. Teen koko ajan yhteistyötä Pantsen (päävalmentaja Pasi Arvonen) kanssa ja esittelen hänelle kaikki ideat. Pitkäaikaisesti loukkaantuneiden kuntoutuksessa taas teen yhteistyötä lääkärien ja fysiopuolen kanssa.
Kun Kai Rautio lähti Kerhon päävalmentajan paikalta, Vesku sai hommia myös itse peleissä. Hän on peluuttanut pakkeja ja ylivoimaa - yhdessä Pantsen kanssa.
Pantsea Vesku kehuu valmentajaksi, joka tietää lajista helkkarin paljon.
– Tuntui heti, että meillä on samanlainen ideologia. Molemmille työnteko on tärkein asia, sekä itsellä että joukkueella. Periaatteenamme on että teemme kaikki aina joko vimpan päälle tai emme ollenkaan. Hommasta ei tingitä, siitä olen tykännyt.
Pantse taas luonnehtii Veskua erittäin työteliääksi apuriksi, josta hän on löytänyt samanhenkisen työkaverin.
– Emme katsele kelloa, vaan menemme työnteon kautta, hän sanoo.
Oma tausta vahvuutena
Veskulla on jääkiekossa vahva tausta pelaajana. Nuoruusvuotensa hän kiekkoili Lappeenrannan SaiPassa. Ensimmäinen SM-liigaseura oli Tappara, sen jälkeen tie vei NHL:ään ja Ruotsiin. Ruotsin-reissun jälkeen hän pelasi kaikkiaan kymmenellä kaudella Tampereen Ilveksessä, mutta väliin mahtuu reilun kauden piipahdus jälleen Ruotsissa. Viimeiset kaksi kautta hän pelasi Oulun Kärpissä ennen lopettamistaan keväällä 2010.
– Harjoittelin kesäisin hyvin vähän joukkueen mukana. Silloin jouduin miettimään, suunnittelemaan ja etsimään tietoa harjoittelemisesta. Siitä kiinnostus valmentamiseen lähti, hän kertoo.
Moni Veskun kanssa samanikäinen kiekkoilija, kuten Teemu Selänne ja Marko Tuulola, pelaa vielä täyttä päätä nuorempiensa tahdissa. Vesku sanoo kuitenkin saaneensa jo riittävästi mittariin, hän ei kaipaa enää jäälle.
Moni kannattaja epäili syksyllä, että fyysisessä valmennuksessa olisi ollut jokin tietty kova vaihe meneillään, kun tuntui, että viime vuoden parhaat pelaajat liikkuivat hieman kankeasti.
– Paras kunto tähdätään, totta kai, keväälle, mutta jos ei kauden alussa raavita pisteitä, se ei auta yhtään kevättä. Jos taas syksyn hyvä lento ei kestä kevääseen, siitäkään ei ole mitään hyötyä. Näitä asioita pitää miettiä isossa kuvassa, Vesku selvittää.
HPK:n pelaajien fyysisistä ominaisuuksista Vesku sanoo yleisesti niin, että joukkueessa on aika paljon hyviä urheilijoita. Hänen mukaansa päivittäisen tekemisen asenne ja taso on hyvä, mutta niitäkin pelaajia löytyy, joilla ne saisivat olla vielä parempia.
Kulunutta syyskautta apuvalmentaja kuvailee nihkeäksi ja rikkonaiseksi.
– Vei hetken, ennen kuin peli saatiin paranemaan. Tavoitteet ovat selkeästi korkeammalla, tähän ei vielä olla tyytyväisiä, hän sanoo.
Tamperelainen
Viitakosket asuvat Tampereella, joten Veskulle kertyy jonkin verran ajoa työn takia. Joskus hän taittaa matkaa yhdessä puolustaja Antti Bruunin kanssa.
– Hämeenlinnassa en vietä aikaa juuri muuten kuin jäähallilla. Muuttamista Tampereelta en harkitse ainakaan pariin vuoteen, mutta sitten sekin olisi mahdollista, kun lapset kasvavat vanhemmiksi.