Puolustaja Jyri Niemeä sanotaan pukukopissa Ykäksi, tai oikeastaan Viidakon Ykäksi.
– Kysy Vililtä (Ville Viitaluomalta), mistä nimi on tullut, hän nauraa, eikä paljasta enempää.
23-vuotias pelaaja on taivaltanut pitkän matkan Hämeenkyröstä Hämeenlinnan kautta maailmalle ja takaisin. Nyt hänestä on kehkeytymässä ensi pelien perusteella yksi HPK:n luottopakeista.
Lapsena Niemi kokeili monia lajeja, mutta jääkiekko vei voiton. Kodin viereisessä ulkokaukalossa häneltä kului tuntikausia päivässä. Alkuun hän pelasi aina hyökkääjänä, mutta kun hän oli 13–14 -vuotias, valmentaja sanoi, että hän oli joukkueesta ainoa, joka osasi luistella yhtä hyvin etu- ja takaperin, ja laittoi hänet pakiksi. Siitä lätien pelipaikka on säilynyt.
Hämeenkyröstä juniorin tie vei Tampereelle, mutta ei Ilvekseen, vaikka hän oli aina ollut Ipa-fani.
– Äiti oli neljän pojan yksinhuoltaja, eikä hän pystynyt kuljettamaan minua. Kaveri pelasi Tapparassa, ja pääsin samalla kyydillä Tampereelle. Asko Pusa kuskasi meitä Tesomalle treeneihin päivittäin.
Tapparassa Niemi viipyi C-ikäiseksi asti. Sitten silmissä alkoi siintää Pohjois-Amerikka.
– Kuukan Mikko oli mennyt saman agentin välityksellä Amerikkaan, ja mietimme, mikä minulle olisi paras tie sinne. Päädyimme HPK:hon.
16-vuotiaan ei ollut helppoa asettua täysin vieraaseen kaupunkiin, jossa hän ei tuntenut ketään. C-junnuista hän hyppäsi vielä suoraan A-nuorten joukkueeseen, ja lisäksi hän pelasi maajoukkueessa.
– Muutin asumaan yksin ja aloitin lukion Kaurialassa. Olihan se melkoinen itsenäistymisen vuosi, kun piti hoitaa kaikki itse ruoanlaitosta alkaen. Mutta joukkueeseen pääsin helposti sisään.
Kuluttavat vuodet
Lukio jäi Niemeltä kesken seuraavana kesänä, kun hän lähti Amerikkaan WHL:ään. Sielläkään hän ei tuntenut ketään. Alku oli pieni sokki, ja mm. mediahässäkkä oli jotain ennen kokematonta. Mutta parissa kuukaudessa hän oppi kielenkin niin, että alkoi ajatella englanniksi.
Kolme vuotta Niemi pelasi junioriliigaa. Sen jälkeen New York Rangersin treenileirilläkin tuntui vielä hyvältä, mutta sitten seura pisti kaikki juniorit pois ringistä. NHL jäi haaveeksi.
– Siellä olit sitten vain yksi lihapala, jota siirrettiin paikasta toiseen. Se ei ollut kivaa, vaan kuluttavaa.
Kuusi vuotta Amerikassa riitti Niemelle. Vaikka paluuvaihtoehtoja oli monia, hän halusi tulla takaisin seuraan, joka hoiti aikoinaan nuoren pojan asiat hienosti.
Kova lämäri
Yleisö odottaa näkevänsä – vaikkapa ylivoimalla - Niemen kovaa lämäriä, jolla hän voitti 40 parhaalle NHL-varaukselle järjestetyn kilpailun (mukana oli mm. Steven Stamkos). Kuti lähti tuolloin lähes 160 km/h, ja siitä tulivoima on vielä vaan parantunut. Ylivoimaa Niemi ei kuitenkaan ole päässyt HPK:ssa pelaamaan, mutta muuten kausi on alkanut hänen mielestään mukavasti.
– Nyt roolini on tappaa jäähyjä. Voi kestää hetken, ennen kuin totun isoon kaukaloon. Vaadin itseltäni tosi paljon, tykkään kamppailla ja vääntää kulmissa. Pakkiparini Ossi-Petteri Grönholm on vähän samantyylinen. Kokeneen ja rauhallisen parin kanssa on hyvä pelata.
Junnumaajoukkueissa Niemi oli kapteenina, vieläpä suurimman idonlinsa Raipe Helmisen valmennuksessa. Hän myöntää itsessään tietynlaiset johtajan piirteet.
– Mielelläni teen asioita esimerkin kautta. Tykkään taistella viimeiseen asti, ja ääntäkin lähtee, jos on tarve.
Alkaneesta kaudesta Niemi uskoo tulevan hyvä HPK:lle.
– Joukkue on tasapainoinen. Peli alkaa kulkea, kun vielä pari ottelua päästään pelaamaan.