Aikuisenakin oppii uimaan. Tästä mainiona esimerkkinä Panssariprikaatin heinäkuun saapumiserän kymmenen varusmiestä, jotka opettelivat tärkeän kansalaistaidon viime viikolla
– Nyt ei enää pelota mennä veteen, Timo Ketola, Abdullah Farah ja Hussein Al-Hassan vakuuttavat. Miestriolla oli ennen uimakoulua pienoinen pelko vettä kohtaan, mutta se hälveni jo opetuksen alkuvaiheessa.
– Vanhemmat eivät oikeastaan koskaan vieneet minua lapsena uimaan. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä korkeammaksi kynnys uimisen aloittamiseen nousi, Ketola kertoo.
Uimataidottomien määrä varusmiesten joukossa on pieni, sillä Panssariprikaatiin tuli heinäkuussa noin 1 100 nuorta miestä, heistä siis vain kymmenen joutui uimakouluun. Uimataidottomia oli siis alle yhden prosentin koko saapumiserästä.
Uimataidottomien määrä Panssariprikaatissa on lähes vakio kaikissa saapumiserissä.
– Tämä oli ensimmäinen varusmiesten uimakoulu kymmeneen vuoteen. Pystyimme järjestämään opetuksen nyt järkevästi, kun henkilökunnassa on useita Suomen Uima- ja Hengenpelastusliiton kouluttamia uimaopettajia, Panssariprikaatin liikunta-aliupseeri Pasi Suvisola kertoo.
Hämeenlinnan Uimaseuran järjestämä uimakoulu yli 18-vuotiaille on lähiviikkoina. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat täysin uimataidottomia. Kurssi kestää 8 viikkoa, opetusta on kerran viikossa tunnin verran, keskiviikkona klo 20-21.
Kurssin tavoitteena on oppia uimaan tai antaa hyvät valmiudet uimaan oppimiselle ja itseluottamusta vedessä toimimiseen.
Pasi Suvisola painottaa hyvin voimakkaasti sitä, että aikuiselle uimataidottomalla täytyy antaa aikaa vesielementtiin sopeutumisessa. Monella uimataidottomalla on suoranainen vesipelko.
– Vasta kun aikuinen uskaltaa olla vedessä rennolla mielellä, voidaan aloittaa taitojen opiskelu. Siinä toisen aikuisen läsnäololla on erittäin suuri merkitys. Uimataidottoman täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, Pasi Suvisola painottaa.
Varusmiehet opettelivat pidättämään hengitystä pinnan alla, kellumaan ja liukumaan pinnalla sekä erilaisia uintitekniikoita. Tavoitteena on 200 metrin yhtäjaksoinen uintiurakka, josta 50 metriä selkäuintia.
– Itse aion hankkia siviilissä lisäopetusta, Timo Ketola sanoa. Hänen tapaansa myös Abdullah Farah ja Hussein Al-Hassan uskovat uimisesta tulevan jatkossa yksi uusi harrastus.
– Tähän saakka muut harrastukset jättivät uimisen taka-alalle. Siinäkin on yksi syy, ettei taitoa ole aikaisemmin tullut hankittua, Farah sanoo.
Nuoret pinnalla
Suomen Uima ja Hengenpelastusliiton ennakkotilaston mukaan elokuussa hukkui 18 suomalaista: 15 miestä ja 3 naista.
Tänä vuonna hukkuneista, joiden iästä oli maininta, peräti 75 % oli 50-vuotiaita tai vanhempia. Naisten hukkumisista valtaosa on tapahtunut uidessa, vain yksi nainen on hukkunut vesiliikenteessä.
SUH:n keräämien ennakkotietojen mukaan nuoret pitivät hyvin huolta itsestään ja toisistaan kesällä: yksikään ei hukkunut kesä-elokuussa 2013.
Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan 72 prosenttia peruskoulun kuudesluokkalaisista on uimataitoisia. Kehitystä ei ole tapahtunut vuoden 2006 vastaavaan tutkimukseen verrattuna.
Tutkimuksesta selviää, että useat asiat ovat yhteydessä lasten uimataidon kehitykseen: lasta lähellä sijaitseva uimahalli, käynnit uimahallissa kouluajan ulkopuolella sekä koulujen järjestämä uinninopetus.
Aikuisista 68 prosenttia osasi uida vuonna 2011, kun edellisen, 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 64 prosenttia oli uimataitoisia. Aikuisten uimataito vaihtelee huomattavasti ikäryhmittäin: keski-ikäisten uimataito on heikompi kuin nuorempien ikäryhmien.
– Nuorempien ikäpolvien parempi uimataito on ehdottomasti positiivinen merkki siitä, että kehitys vie meitä suuntaan, jossa yhä useampi suomalainen osaa uida. Lasten ja nuorten uimaopetukseen tulee kuitenkin edelleen panostaa, jotta kehitys jatkuu samansuuntaisena. Haasteena ovat paikkakunnat, joissa säännöllinen ja ympärivuotinen uinnin harrastaminen on vaikeaa joko uimahallin tai uimaopetuksen puutteen takia. On hyvä muistaa, että uimahallit palvelevat kaikkia ikäluokkia, ja lisäksi kuntoutujia ja erityishuomiota tarvitsevia, SUH:n toiminnanjohtaja Pärla Salomaa sanoo.
Tutkimuksen mukaan miesten uimataito on hieman parempi kuin naisten. Miehistä 71 prosenttia ja naisista 65 prosenttia osasi uida. Myös asuinpaikkakunnalla oli merkitystä. Eniten uimataitoisia oli Uudellamaalla (75 prosenttia), ja vähiten Pohjois-Suomessa (54 prosenttia).