Jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille. Ongelmia on niin julkisissa rakennuksissa kuin omakoti-, rivi- ja kerrostaloissa.
– Joka neljäs asunto voi olla terveysriski. Pitkään hometalossa asuneet ihmiset ovat tottuneet hajuun, joka tarttuu myös vaatteisiin. Moni tekeekin karhunpalveluksen, kun ei kehtaa sanoa toisen haisevan, ”Homemies” Raimo Wagner kertoo.
Rakennuksen terveellisyys onkin omistajan vastuulla. Kosteusvaurioiden syntyä pitäisi ehkäistä jo rakennusta suunniteltaessa, mutta myös sitä käytettäessä.
– Jos asukas haistaa homeen, alkaa rakennus tai sen osa olla jo pahassa jamassa. Silloin täytyy repiä jo seinää ja lattiaa auki.
Raimo Wagner on altistunut työssään homeelle, joten hän on oppinut vainuamaan sen melko nopeasti.
– Siinä suhteessa olen aika hyvä homekoira.
Ammattilaiset harvassa
Mitä pidempään vaurioituminen jatkuu, sitä kalliimmaksi se tulee korjata. Wagnerin mukaan korjaukset epäonnistuvat tai laiminlyödään riittämättömien kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien takia aivan liian usein.
– Meillä ei ole riittävästi päteviä tarkastajia. Kuka tahansa voi tehdä hätäisen arvion. Ihmisten pitäisi osata vaatia tarkastajan tai tutkijan esittämään jonkinlaisen dokumentin pätevyydestään.
Wagner työskentelee VTT-sertifioituna rakenteiden kosteuden mittaajana, märkätilojen valvojana sekä Fisen A-vaativuusluokan kosteusteknisenä kuntotutkijana, joita on Suomessa vain 20.
– Uskottavuus kasvaa, kun on esittää todistus omista taidoista.
Arkisin Wagner työskentelee Realia Isännöinnin kohteissa tehden tarkastuksia, tutkimuksia ja korjaussuunnitelmia sekä toimii näissä valvojana. Viikonloppuisin hän syynää maakunnan omakotitalojen kuntoa.
Säännölliset tarkastukset
Turha wc-pytyn, suihkun tai käsisuihkun vuotaminen kannattaa hoitaa heti kuntoon jo veden kulutuksen kannalta.
– Kosteusvauriot eivät ole pelkästään vanhojen rakennusten ongelma. Juuri tarkastin vuonna 2006 valmistuneen rakennuksen, jonka 18 asunnosta seitsemässä meni sauna, kylpyhuone ja kodinhoitohuone uusiksi.
Wagnerin mukaan 1960–1990-lukujen aikaisia märkätiloja on syytä pitää silmällä.
– Mikäli havaitaan ns. riskikohtia, tulisi niitä tämän jälkeen seurata ja tarkastaa vähintään parin kolme vuoden välein.
Silloin kiinnitetään huomio pintakosteuteen ja ilmanvaihtoon sekä muovimattojen, laattojen ja eri läpivientien kuntoon.
– Ammattimies tietää, mitä pitää seurata erilaisissa riskirakenteissa.
Päältä siisti, alta pommi
Wagner kertoo kosteusongelmien ilmenevän yleisimmin 1960–1980-luvuilla valmistuneiden rakennusten kylpyhuoneissa, joiden lattiaa suojaa muovimatto.
– Muovimaton ikä on noin 15–25 vuotta. Uutena ja ehjänä se on hyvä, mutta vanhetessaan alkaa kutistua ja hapristua sekä saumat pettävät.
– Lähtökohtaisesti asia kannattaa tutkia kosteusvauriona, jos muovimaton alusta ”kuplii”. Saumoja, nurkkia ja hitsauksia kannattaa seurata. Myös lattiakaivon liitokset saattavat vuotaa, tai vesi menee pytyn kiinnitysruuvien kohdalta muutaman millin repeämän kautta suoraan maton alle.
Asukas tai omistaja voi seurata itsekin aistivaraisesti märkätilan pintoja. Päältä laatta saattaa olla siisti, mutta alla voi muhia aikamoinen pommi.
– Suuri ja aiemmin yleinen virhe on laittaa lattialaatta vanhan muovimaton päälle. Moni on saanut asennettua laatan suoraan viiltämällä maton pyöreän reunan pois. Viillon kautta vesi voi päästä maton alle, ja tuleva homepaletti on valmis.
Lattialaatan kiinnityksen voi tarkastaa niin sanotulla kopo-testillä.
– Testin voi tehdä vaikka ruuvimeisselillä, jonka kahvapäällä naputellaan laattoja. Jos laatta ei ole kunnolla kiinni, sen kuulee kumahtavasta äänestä. Syitä laattojen irtoamiseen on monia, kosteusvaurio on yksi.
Ilmanvaihto kuntoon
Wagner kehottaa märkätilojen pintojen tummumiseen ja värjäytymiin suhtautumaan lähtökohtaisesti kuin kosteusvaurioihin. Silloin kannattaa pyytää ammattilainen tarkastamaan tilanne.
– Suihkun roiskeveden alueella tummuminen voi johtua myös shampoosta ja ihmisrasvasta. Laatan saumat imevät likaa, jos niitä ei pese.
Katon maalipinta ja ilmanvaihto kannattavat myös huomioida.
– Kosteus nousee höyrynä kattoon. Hyvällä tuurilla pelkkä katon pesu riittää. Ilmanvaihto on kunnossa silloin, kun höyry haihtuu pois peilin pinnasta 10–15 minuutissa.
Itiöt muhivat salakavalasti
Homeongelman huomaa mitä todennäköisimmin myös hengitystie- ja iho-oireista.
– Silloin pitäisi hälytyskellojen soida, jos hengitysoireet katoavat viikon reissulla ja äityvät kotiinpaluun jälkeen.
Kylpyhuoneen ja saunan välissä oleva kevytseinä saattaakin olla kauttaaltaan homeessa, vaikkei sitä olisi havaittu. Wagner vertaakin hometta puuhun.
– Puu ei kasva talvella milliäkään. Se virkoaa vasta keväällä ja jatkaa elämäänsä. Samoin seinän sisään kuivunut home ei kuole, vaan se odottaa siellä kosteutta jatkaakseen leviämistään.
Jos epäilys todetaan homemikrobivaurioksi, täytyy tila eristää ja alipaineistaa, jolloin haitalliset pieneliöt singotaan imurilla ulos lähes 100 prosenttisesti suodatettuna. Kuivatukseen pitää usein varata aikaa jopa muutama kuukausi, ennen kuin päästään korjauspuuhiin.
Vesi- ja homevaurioista voi tulla valtavat korjauskustannukset. Wagner puuskahtaa, ettei kosteus- ja mikrobilöydöksissä pidä vain ”suositella korjausta”. Asia on korjattava!
– Käsi pystyyn, joka haluaa asua homeongelmaisessa talossa.
