Punaisiin ja valkoisiin jakautuneen Suomen taistelut Hauhon ympäristössä eivät jätä kiertoajelun osallistujia kylmiksi. Kokopäiväretki muistuttaa, että nykyisen Hämeenlinnan alueella käytyjen taistelun jälkeen jäljellä olivat oikeastaan enää voittajat, hävinneet – ja arpeutumistaan odottaneet haavat.
Muistot vuoden 1918 kahtiajakautuneesta Suomesta näyttäytyvät siellä täällä Hauhon ympäristössä.
Jopa opastetulle kiertoajelulle osallistuvat paikkakuntalaiset yllättyvät reitin varrella vähän väliä. Kuinka urheasti Rantasen Manta toimikaan, kun Syrjäntaan taistelun jälkeen kylästä ei ollut jäänyt jäljelle juuri muuta kuin Mantan talo? Ja ihanko totta punaiset etenivät Alvettulan sillalla naiset edellä?
Monet hauholaisistakin kuuluivat punakaartiin, mutta Alvettulan taistelun tytöt tulivat Valkeakoskelta.
Iltapäivällä kiertoajelun väki seisoo metsän laitaan teloitettujen tyttöjen joukkohaudalla.
Tuoreet leikkokukat ja hennosti lepattava hautakynttilä saavat 1918 tapahtumat tuntumaan iholla alla.
– Ne Valkeakosken naiskaartin 15–23 -vuotiaista tytöistä, jotka eivät olleet aiemmin kaatuneet, ammuttiin tähän, ilman oikeudenkäyntiä, opas Jouni Lehtonen kertoo.
Naisvangeilla raa´in kohtelu
Vuoden 1918 tapahtumiin osallistui aseistettuina kaikkiaan parituhatta punaista naista. Hauho-
Seuran kiertoajeluita opastava Lehtonen sanoo, että vangittuja naisia kohdeltiin erityisen raa´asti siksi, että naisia ja aseita ei ollut totuttu yhdistämään toisiinsa – ja siksi, etteivät nämä vain synnyttäisi uusia vihollisia.
Pysähdys Hauhon kirkon kupeessa sijaitsevalla muistomerkillä kertoo valkoisten puolella taistelleista kuolonuhreista. Laitikkalassa pellolla käydyssä taistelussa menehtyivät esimerkiksi 21- ja 28-vuotiaat veljekset Unto ja Lauri.
– Valkoisiin kuulunut Unto kirjoitti päivää ennen kuolemaansa sisarelleen, että rintamalla on kaikki hyvin, Lehtonen kertoo.
Kuin nykyajan sisällissodat
Kierroksella näytetään myös muun muassa valokuvia Hämeessä käydyistä taisteluista sekä kuullaan niin punaisten kuin valkoisten kehittämiä, sotaisia marssilauluja.
Tietotulvaa sulatellaan kahveilla, jotka nautitaan vuoden 1918 tapaan keitetyn luusopan jälkeen.
Sulateltavaa kiertoajelussa riittää vielä jälkikäteenkin. Esimerkiksi Syrjäntaan kylä kun näytti vajaat sata vuotta sitten käytyjen taistelujen jälkeen vastaavalta kuin uutiskuvat tämän päivän sisällissodista.
– Nykyisin tutkijat kutsuvat Suomen 1918 tapahtumiakin entistä enemmän sisällissodaksi, Jouni Lehtonen muistuttaa Kapinakierroksen varrella.
Seuraava kaikille avoin Kapinakierros! järjestetään torstaina 10. heinäkuuta (hinta 50 euroa tarjoiluineen). Yksityisiä kapinakierroksia voi tiedustella Jouni Lehtoselta (040-589 3313) sekä osoitteesta info@hauho-seura.fi.
Leila Itkonen