Pyry Kujala on hoitaja kahdessa mielessä: elantonsa hän ansaitsee lähihoitajana Pihlajalinnan vuodeosastolla. Vapaa-ajallaan hän on kamppailija, joka on hoidellut monet vastustajansa, mutta vain kehässä.
- Moni ei uskoisi minua potkunyrkkeilijäksi. Useilla on lajista mielikuva, että sitä treenaavat vain tatuoidut ja aggressiiviset lihaskimput.
Kujala ei istu edellä mainittuihin tuntomerkkeihin, eikä myöskään allekirjoita niitä.
- Otteluissa ei auta vastustajan ulkonäköä tuijottaa, sillä se voi johtaa pahasti harhaan, viime syksynä Euroopan ykköseksi ammattilaisissa otellut Kujala sanoo.
Tuliaisina palvikinkkua
Kujala kertoo tottuneensa ulkomaanreissuillaan erilaisiin yllätyksiin, mutta Ukrainassa kisajärjestäjät joko yrittivät pelata varman päälle tai sössivät oikein huolella.
Ukrainalaisvastustaja Roman Udut pääsi puntariin monta tuntia ennen Kujalaa. Varsinaiset säännötkin selvisivät vasta 15 minuuttia ennen h-hetkeä.
Kyse oli ilman suojia tahkottavasta ottelusta, joka oli Kujalan ensimmäinen ammattilaiskehissä. Hän kamppaili normaalia sarjaansa (63,5 kg) ylempänä (66,8 kg).
- Tiesin Udutin olevan kova potkimaan, ja että hän yrittäisi tehdä minusta hakkelusta. Jännityksestä huolimatta olin aivan tyyni, kun ottelu käynnistyi.
Udut kävi päälle potkutaktiikan sijaan kovilla lyönneillä. Kujala joutui vaihtamaan oman ottelurytminsä lennosta, joka onnistui tuloksekkaasti. Ukrainan mies pehmeni kuudennessa erässä.
Ottelun keskeytti lääkäri, kun vastustajan silmäkulma aukesi, ja toinen jalka oli ottanut tarpeeksi osumaa.
- Kaveri säästyi häpeältä kotiyleisönsä edessä. Vaikka ottelu olisi jatkunut, lopputulos olisi ollut sama, hän arvioi.
Täysin ehjin nahoin ei Kujala päässyt voittoaan riemuitsemaan.
- Jalkani olivat potkujen takia kuin palvikinkkua, toipuminen kesti pitkään.
Mystinen juttu
Kujala pitää hoitoalasta, koska siinä saa auttaa ja olla tekemisissä eri-ikäisten ihmisten kanssa.
- Tunne on hieno, kun esimerkiksi lonkkaleikattu potilas kuntoutuu takaisin jaloilleen, ja etenee askeleen lähemmäksi kotia. Työn tuloksen näkee konkreettisesti.
Ilon hetkistä hoitajan työ voi muuttua luonteeltaan aivan toisenlaiseksi.
- Koen erityisen tärkeäksi saattohoidossa olevien potilaiden hoitamisen ja heidän omaistensa huomioimisen.
Muutosten kourissa painiskelevaa hoitoalaa on viime vuosina tiirailtu suurennuslasin läpi. Varsinkin hoitajapula on herättänyt kiivasta keskustelua.
- Henkilöstön vähentäminen ei ole mikään ratkaisu, se näkyisi heti hoidon laadussa.
- Nykyään omaiset osaavat pitää potilaiden puolia. Se on hyvä juttu, vaikka työssä tulee joskus haasteellisia tilanteita. Yleensä ne on saatu ratkottua keskustelemalla. Hoitotyö vaatii hienovaraisuutta.
Kujalan mukaan itse työ ei ole niin kapeaa, kuin mitä voisi luulla.
- Se on monille mystinen juttu, sillä näkyvä hoitotyö saattaa vaikuttaa vähäiseltä.
Kujala luettelee työhön kuuluvan ravitsemuksen, hygienian ja lääkehoidon lisäksi niin hoidon suunnittelun, erilaiset mittaukset kuin potilaiden kotiuttamiset ja osastosiirrot.
- Näiden päälle huolehdimme vielä hoitotarviketilauksista, työvuorolistoista ja lääkinnällisten laitteiden kunnosta sekä ulkoilutamme ja pidämme seuraa potilaille.
Keskustelua herättävä
Urheilun tuoma menestys ei ole muuttanut Kujalan arkea. Kaksivuorotyön ohessa hän treenaa kuudesta yhdeksään kertaan viikossa.
Kujalan mukaan potkunyrkkeily ei nauti vieläkään urheilulajin statuksesta.
Hän arvioi, että laji saattaa näyttää rajulta perinteisiin kamppailulajeihin, kuten nyrkkeilyyn tai painiin, verrattuna.
Kujala ei saavutuksistaan huutele.
- Potilaat ovat kyselleet välillä, kun olen ollut töissä silmä mustana. Kerran eräs pappa tunnisti minut urheilulehden jutusta. Juttelimme pitkän tovin, hän oli entinen nyrkkeilijä, Pyry Kujala muistelee.