Panssariprikaatin komentajuus on ollut Pekka Toverille hienoa aikaa. Puolustusvoimain komentaja on määrännyt Toverin Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajaksi 1.1.2014 alkaen.
– Ennen tätä pestiä eräs ystäväni sanoi, että tulisin viettämään täällä parasta aikaa työurallani. Prikaati oli tuttu paikka, koska olin ollut täällä Panssarivaunupataljoonassa kahdeksan vuotta ja kaksi vuotta Panssarikoulun johtajana. Olen saanut olla viimeiset vajaat kolme vuotta lähellä koko maanpuolustuskenttää, sanoo Toveri.
Toverin komentajuus Panssariprikaatissa osui vaiheeseen, jossa Puolustusvoimia on uudistettu ja uudistetaan varsin rankalla kädellä.
Toveri ymmärtää uudistuksen tarpeen. Kertausharjoitusmäärän laskeminen viime vuosina on ollut perusteltua kustannussyistä, mutta Toveri uskoo, että vuonna 2015 palataan entisiin kertausharjoitusmääriin.
– Jollei näin tapahdu, on koko uudistus epäonnistunut. Näiden säästövuosien aikana on joka tapauksessa syntynyt koulutuksellinen aukko, jota jälkikäteen on aika mahdotonta täyttää. Tietyillä ikäryhmillä koulutus jää väistämättä hieman vajaaksi.
Varusmieskoulutuksessa on jätetty maastoharjoituksista pois kaksi viikkoa.
Koulutusjärjestelmä perustuu noin 40 maastoharjoitusvuorokauteen puolta vuotta kohti. Tällä hetkellä maastoharjoituksista pois jäänyt mies ei välttämättä saa enää korvaavaa koulutusta, koska maastoharjoitusvuorokausia on keskimäärin vain 25 puolen vuoden jaksossa. Puolustusvoimauudistuksessa pyritään myös näitä vuorokausimääriä kasvattamaan.
Toveri on kuitenkin tyytyväinen niihin satsauksiin, joita Puolustusvoimat on tehnyt Panssariprikaatiin.
– Harjoitusalueilla olisi pientä parannettavaa, muun muassa Hätilässä taisteluampumaradan taustavallien korotusta. Nyt emme voi ampua maksimietäisyyksillä. Toisaalta meille on valmistunut varasto- ja koulutustiloja, kasarmeja on peruskorjattu, kouluampumaratoja kehitetty ja uuden monitoimihallin rakentaminen alkaa loppuvuodesta 2013.
Varusmiesaines hyvää
Toveria ärsyttää nykyvarusmiesten mollaaminen.
– Sanoisin, että nykyvarusmiesten kunto on luonteeltaan erilainen kuin joskus muutama vuosikymmen sitten. Silloin miesten kunto oli hiihdon ja juoksun ansiosta kestävyyspainotteista, nykyisin varusmiehillä on sen sijaan esimerkiksi hyvä motoriikka, koska harrastukset ovat usein motoriikkaa vaativia. Cooper-testi ei kerro kaikkea varusmiehen kunnosta.
Toverin mukaan varusmiehen peruskunto nousee nopeasti säännöllisen nukkumis- ja syömisrytmin ansiosta.
– On todettu, että hapenottokyky nousee kahdeksassa viikossa 16 prosenttia. Loppujen lopuksi varusmies saa liikuntaa useita kilometrejä päivässä pelkästään kävelemällä ruokailuihin ja halleille. Marssimista on vähemmän, mutta esimerkiksi taisteluharjoitukset ovat raskaampia jo pelkästään varustuksen takia. Fyysisesti harjoitukset ovat raskaita, koska varustus voi painaa kymmeniä kiloja.