Romaniassa ja muissa EU-maissa pitkään rajavartijalaitoksissa työskennellyt Anamaria Frunzete on hoitanut Hämeenlinnan poliisin maahanmuuttolupa-asioita jo kahdeksan kuukautta.
– Anamaria Frunzeten yhteydenoton jälkeen ajattelin heti, että hänen osaamisellaan meiltä löytyisi hänelle perehdyttämisen jälkeen tehtäviä. Näin hän pääsisi Suomessa työelämän alkuun, kertoo apulaispoliisipäällikkö Martti Salmela.
Työsuhde alkoi kotoutumiskurssin työharjoittelujaksona. Ovet avautuivat Osallisena Suomessa -hankkeen työntekijän Tarja Helasen yhteydenoton myötä.
Frunzete koki haasteena ainoastaan kielen.
– Aikaisemmissa tehtävissäni Romaniassa ja Kreikassa tutkin maahanmuuttajien edellytyksiä tulla Eurooppaan. Nyt tutkin edellytyksiä jäädä Suomeen, Frunzete kertoo.
– Hän on tehnyt aikaisemmin kenttätyötä, eli he ymmärtävät poliisin kanssa täysin toisiaan, Salmela lisää.
Maahanmuuttajat voimavarana
Kielitaidon puutteet eivät ole aiheuttaneet ongelmia työyhteisössä. Asiakkaiden kanssa asiointi sujuu usein englanniksi. Frunzeten muu kielitaito on auttanut myös muiden yksiköiden työtä.
– Suomen kielen puutteet eivät ole aiheuttaneet mitään haittaa, summaa apulaispoliisipäällikkö.
Työkieli on suomi, ja Frunzete haluaa käyttää suomea myös muissa yhteyksissä.
Frunzeten oikeusnotaarin tutkinto on jo hyväksytty Suomessa, rajapoliisikoulutuksen rinnastaminen on vielä kesken.
Frunzete on sopeutunut työyhteisöön ja ympäristöön.
– Sydämeni ja kotini ovat täällä.
Maahanmuuttajia ei kovinkaan usein nähdä voimavarana. Martti Salmela on kuitenkin eri mieltä.
– Olin yllättynyt, kuin luin, miten huonosti yritykset palkkaavat ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Jos meille on tarjolla ammattiväkeä paremmasta päästä, pitää ottaa. Se tuo paljon uutta ja synergiaa, ja saa ajattelemaan asioita vähän toisellakin tavalla, apulaispoliisipäällikkö pohtii.
Poliisihallinnossa on tarkoitus rekrytoida jatkossakin Suomen kansalaisuuden suorittaneita ulkomaalaistaustaisia, koska etnisten ryhmien taustojen ymmärtäminen on tällä tavoin helpompaa.
– Näin minä ainakin olen viestin ymmärtänyt ja suosittelisin sitä muillekin valtion sektoreille, yksityisistä puhumattakaan, Salmela summaa.
Frunzeten työjakso kestää tämän vuoden loppuun. Martti Salmela on kuitenkin optimistinen työn jatkosta.
– Tässä maassa on monenlaisia tehtäviä, joissa olisi hyvin tarvettakin sellaiselle huippuluokan osaamiselle, mitä hän edustaa.
Botond Vereb-Dér