Tämänkin seutukunnan kuntapäättäjät tuskailevat päivästä toiseen ankaraa eurojen puutetta ja naapurien yhteistyöhaluttomuutta. Kyllähän minä ja me, mutta nuo naapurin peijakkaat…
Sitä kuulee viikosta toiseen, kuukaudesta kolmanteen, vuodesta seuraavaan.
Eikä Hämeenlinnan kulmakunta ole ainoa hupenevien varojen ja katoavan yhteistyön perään märisevä tienoo, vaikka sijaitseekin legendaarisen päätoimittaja Allan Liuhalan mukaan ”Suomen keskilattialla”. Siis parhaalla paikalla.
Meno kuulostaa olevan vieläkin kurjempaa valtakunnan rajaseuduilla, nurkkakunnissa, kaukana keskilattialta. Ei ole pääkaupunkiseutua naapurissa, ei HHHT-akselia (Helsinki-Hämeenlinna-Hattula-Tampere), puhumattakaan rautateistä, vielä vähemmän moottoriväylistä.
Tuo HHHT määriteltiin kuluvalla viikolla Hattulan valtuustossa. Ennen se oli yhtä H-kirjainta köyhempi, pelkkä HHT-akseli.
Useammalla kuin yhdellä suulla tässä valtakunnassa on huudettu uusien toimintamallien perään. Ideoita pöytään!
Ja jopa lopulta keksi uusimaalaisen Pukkilan kunnan väki uudet keinot kurjuuden kukistamisessa – laitetaan lotto vetämään koko kunnan nimissä!
Kepulainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki viritti sellaisen rahasammon, että pois alta! Lottoa koko ensi vuoden ajan. Euro per kuntalainen. Kunnanvaltuusto siunasi uuden ansaintarysän äänestyksen jälkeen.
Mutta mitä vielä! Lainoppineet tyrmäävät moisen pulppuavan tulolähteen laittomana. Lain mukaan kun ei yhteisillä varoilla saa pelata riskipelejä.
Tosiasiassahan Pukkilan idearikas luottamushenkilöjohto ei ole yhtään enempää laittomuuden teillä kuin tuhannet ja taas tuhannet kuntapäättäjät ennen heitä. Kyllä yhteisiä varoja on heitetty roppakaupalla Kankkulan kaivoon monenmoisella tekosyyllä vuosikymmenien ajan. Pelattu on paljon härskimmin kuin virallisen valvojan lotossa.
”Kun sijoitetaan nyt kymppitonni, jo kohta saadaan sata tonnia takaisin, tulevaisuudessa ehkä miljoona.” Se on tuttu perustelu mitä ihmeellisimmille poliittisille manöövereille. Esimerkkejä ei tarvitsee kovin kaukaa hakea.
Siis rahaa on laitettu tähänkin saakka tärviölle, mutta tätä ennen ei kuitenkaan lottoamalla.
Millainen yhdistävä tekijä kolmen kunnan lottokimppa olisikaan Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Hattulassa? Ajatelkaa – 90 000 seutukuntalaista peukuttaa lottorivin puolesta. Tuleeko neljä ja varanumero, vai peräti seitsemän oikein!
Sovitaan kolmen kunnan valtuustoissa, että panostetaan euro per asukas ensi vuoden lottoon. Se on 90 000 euron panostus. Summalla tippuu varmasti ainakin pikkuvoittoja. Voitot tietysti rahastoidaan, kuin energialaitosloton tuotot.
Jos pelinumeroista tulee riitaa, nekin arvotaan. Tai sitten käytetään kaupungin- ja kunnanjohtajien syntymäpäiviä perusrunkona, luottamushenkilöiden synttäreistä loput. Niinhän kansakin tekee.
Ja olisihan tuossa kuntalotossa kaikkia kuntalaisia yhdistävä jännitysmomentti. Mikä muu asia saisi kaikki asukkaat jännittämään joka ikisenä lauantaiehtoona yhteisen asian puolesta?
Ei mikään, ei edes olympialaisten miesten keihäänheittofinaali.
Lottoamistahan tuo tuntuu olevan koko kuntapeli. Harva voittaa.