Hämeenlinnalaisen kirjailijan ja Kaupunkiuutisten pitkäaikaisen kolumnistin Juha-Pekka Koskisen kahdeksas romaani Ystäväni Rasputin (WSOY) oli viiden muun teoksen kanssa ehdolla kirjallisuuden Finlandia-palkinnolle. Palkinto meni Riikka Pelon romaanille Jokapäiväinen elämämme. Valinnan suoritti Helsingin kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola ja tulos julkistettiin tiistaina kello 13 jälkeen Vanhalla ylioppilastalolla. Sarkola kehui kaikkia ehdokkaita vaikuttaviksi sekä hurjiksi ja mainitsi Koskisen romaanin hahmottavan murrosaikojen Venäjää henkilöiden ja kirjailijan uudelleentulkintojen kautta.
– Mikäs tässä, olen todella tyytyväinen, että kirjani sai ehdokkuuden kautta paljon uusia lukijoita, jotka ovat pitäneet teoksesta, Koskinen kommentoi tuoreeltaan valinnan jälkeen.
– Kuten Sarkola itsekin palkintopuheessa sanoi, diktaattorin valinta on omien mieltymysten leikkiä.
Tiistaiaamun Helsingin Sanomissa Koskinen nostettiin tilastojen valossa Finlandia-palkinnon todennäköisimmäksi voittajaksi, koska hänen romaaninsa sisälsi ehdokkaista eniten niitä piirteitä, joilla Suomen tärkein kirjallisuuspalkinto on keskimäärin valloitettu.
– Kuulin tästä jutusta, mutta en ole kovinkaan paljon seurannut näitä spekulaatioita muutenkaan. Lähinnä olen seurannut uusia arvosteluja ja ne ovat olleet aika lailla samanlaisia kuin teoksen ilmestyessä.
– Meininki on pysynyt hyvänä koko tämän prosessin ajan ihan loppuun saakka ja olen saanut sen ansiosta kirjalleni hurjan paljon näkyvyyttä.
Kokonainen ihminen
12. marraskuuta julkaistu palkintoehdokkuus tuli yllätyksenä kirjailijalle.
– Romaani oli ilmestynyt keväällä ja valmistelin jo uutta kirjaa, joten siinä mielessä se oli jäänyt omissa ajatuksissani taka-alalle, Koskinen kertoo.
– Nyt teos sai ikään kuin uuden ylösnousemuksen ja lisää huomiota. Yleensä minun kirjoillani on ollut hyvä tuuri päästä mukaan kriitikoiden putkeen, mutta ehdokkuuden myötä niitä tuli lisää.
Grigori Jefimovitsh Rasputin oli Pietarin aatelistoa 1900-luvun alussa kuohuttanut uskonnollinen mystikko, jota väitettiin ihmeparantajaksi. Rasputinilla oli merkittävä rooli tsaari Nikolai II:sen hovissa, koska hänen uskottiin vaikuttavan suotuisasti kruununperijä Aleksein verenvuototautiin. Koskisen romaanin päähenkilönä on orpopoika Vasili, josta tulee aikanaan rajusti ihmisten mielipiteet jakaneen mystikon oppipoika ja seuraaja.
Sitä, miksi juuri hänen kahdeksas romaaninsa päätyi ehdokkaaksi, kirjailija ei osaa sanoa.
– Valinnat riippuvat aina vähän raadista. Kirjahan ei hirveästi eroa edellisistä romaaneistani, kyllä sen minun kirjoittamakseni tunnistaa helposti, Koskinen pohtii.
– Ideani oli saada aikausi elämään ja Rasputin henkilöhahmona heräämään henkiin. Sain omasta mielestäni esille myytin takaa kokonaisen ihmisen. Historiallista faktaa on mukana aika paljon ja sen tarkkuudesta olen saanut kiitosta asian harrastajilta.
Arvokas valokeila
Koskisen esikoisteos, Ristin ja raudan tie, ilmestyi vúonna 2004. Sen jälkeen on syntynyt seitsemän muuta romaania, kaksi novellikokoelmaa, tietoteos Harkittu murha sekä kolme lasten- ja nuortenkirjaa, artikkeleita ja kolumneja.
– Töitä täytyy tehdä ahkerasti, koska aika kuluu nopeasti. Hommat on osattava laittaa jonoon.
– Nykyään julkaistaan niin paljon kirjoja, että romaanin julkistukselle on pystyttävä etukäteen varaamaan aika kustantajalta. Teen aina kaiken valmiiksi enkä lähetä ideoitani tai synopsista, joten yhtään ei ole varaa viivyttelyyn.
Finlandia-ehdokkuus nostaa niin teoksen kuin kirjailijankin valokeilaan Suomen oloissa aivan erityisellä tavalla.
– Kirjakaupat ovat nykyään ihan tukossa teoksista ja yksittäistä romaania ei sieltä niin vain löydä.
– Kun joku tällainen spotti keskittyy johonkin kirjaan, ihmiset seuraavat helposti ohjeistusta. Se on kirjalle arvokas asia.