Hämeenlinnassa lastensuojelun painopiste on siirtynyt avohuollon suuntaan. Kerrallaan arviolta 500–550 lasta on pitkäaikaisen lastensuojelutyön asiakkaana. Avohuollon sijoitus tehdään yhteistyössä 12 vuotta täyttäneen lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Syyt ovat moninaisia.
– Esimerkiksi yksinhuoltajaäidin psyykkinen terveys heikentyy, ja hän ei jaksa hoitaa lasta. Lapsi sijoitetaan määräajaksi, jonka jälkeen hän palaa kotiin. Näiden sijoitusten määrät vaihtelevat suuresti, ja ne ovat tukitoimia, palvelupäällikkö Marja Hänninen Hämeenlinnan kaupungin lastensuojelun palveluista kertoo.
Hämeenlinnassa kiireellisten sijoitusten ja sijoitettujen lasten kokonaismäärä on laskenut neljänä peräkkäisenä vuonna, toisin kuin muualla maassa. Tällä hetkellä huostaanotettuja lapsia on Hämeenlinnassa 112.
– Kuntaliitoksen aikaan huostaanotettuja oli yli 140, joten tilanne on siinä mielessä parantunut.
Lapsi voidaan ottaa huostaan, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käytös vaarantavat lapsen tilanteen, avohuollon tukitoimet eivät riitä ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista.
Joskus turvaudutaan kiireelliseen sijoitukseen. Alle kouluikäiset pyritään sijoittamaan perheisiin. Nuoret, ja monet alakouluikäisetkin, sijoitetaan yleensä laitoksiin. Heitä varten tarvittaisiin lisää ammatillisia perhehoitajia.
– Laitoshoito on kallista. Hämeenlinnassa on vain kaksi ammatillista perhehoitajaa. Tämä on alue, jota kehitämme jatkossa.
Sijaisperheet Kanervasta
Vuodesta 2012 maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva on kouluttanut ja rekrytoinut sopivat sijaisperheet. Perhehoitoyksikkö etsii lapselle sopivan sijais-, tuki- tai kriisiperheen kunnan hakemuksesta.
– Ensin järjestämme tapaamisia kaikkien osapuolien kesken. Vasta sen jälkeen päätetään lapsen sijoituksesta sijaisperheeseen, johtava sosiaalityöntekijä Vappu Koskinen perhehoitoyksikkö Kanervasta valaisee.
Tietty määrä perheitä on käytettävissä kriisitilanteiden varalta.
– Jos päivystyspuhelimeemme tulee soitto, mietimme sopivimman vaihtoehdon ja sijoittava kunta tekee sijoituspäätöksen. Usein kriisiperheet toimivat myös pitkäaikaisina sijoitusperheinä.
Kanerva järjestää PRIDE-valmennusta sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille. Sijaisperheistä on pulaa, sillä reserviin tarvitaan erilaisia perheitä.
– Sijaisperheenä toimiminen on läpinäkyvää, ympärivuorokautista ja erittäin vaativaa. Mielestäni ei missään nimessä voida puhua bisneksestä. Perhehoitajat tekevät arvokasta työtä, ja yleensä toinen vanhemmista jää kotiin vastaamaan kasvatuksesta, Koskinen painottaa.
Tukiperhe on yksi avohuollon tukitoimista leikki- ja alakouluikäisille. Useimmiten lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperheeksi sopii tavallinen perhe. Myös tukiperheet saavat valmennuksen tehtävään.
– Tukiperheitä tarvitaan jatkuvasti. Emme ole pystyneet vastaamaan kaikkien tarpeisiin.
Lisätietoa: www.perhehoitoyksikkokanerva.fi