Ehkäisevä päihdetyö ei ole enää pelkästään alkoholista sormi pystyssä heristelyä ja moralisointia. Ehkäisevä päihdetyö kattaa nykyisin paljon laajemman elämän kirjon, kun vuosikymmeniä sitten peloteltiin pääasiassa viinapirulla. Nykyisin valistus kattaa muun muassa tupakan, huumeet, mielenterveysongelmat ja peliriippuvuuden.
– Ehkäisevä päihdetyö on nykyisellään ennen kaikkea mahdollisimman monipuolista asenteisiin vaikuttamista tämän päivän välinein ja keinoin. Samalla se on kaikkinaisen hyvinvoinnin tukemista, Hämeen alueen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Niina Kettunen linjaa.
A-klinikkasäätiö julkisti aivan vast´ ikään oman wikisivuston, joka tarjoaa kaikille kiinnostuneille tietopankin ongelmatilanteissa. Sivustolta löytyy tietoa myös Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan ehkäisevän päihdetyön työryhmistä, muistioiden ja asialistojen muodossa.
Tarkoituksena on tehdä ehkäisevä päihdetyö kuntalaisille näkyväksi ja tutuksi.
Seudullista yhteistyötä
Hämeenlinnan seudulla kuokitaan tällä saralla reilusti yli kuntarajojen, sillä Janakkala ja Hattula ovat tasavertaiset kumppanit A-klinikkasäätiön vetämässä ehkäisevässä päihdetyössä. Päihdetyössä kuntarajat ovat vähäisempiä kuin veteen vedellyt viivat.
Ehkäisevän päihdetyön yksikkö pyrkii laaja-alaisen yhteistyön, tiedotuksen ja koulutuksen keinoin vahvistamaan ehkäisevää työotetta kaikissa kuntapalveluissa. Elämänkaariajattelun mukaisesti myös ehkäisevä päihdetyö kohdistetaan kaikille ikäryhmille lapsista vanhuksiin. Vuosina 2013–2015 yksikön toiminnan painopistealueet ovat nuorille ja työikäisille suunnatun ehkäisevän päihdetyön kehittäminen.
– Seuraavaksi painopistealueeksi tulevat luonnollisesti seniorikansalaiset. Varsinkin eläköityneistä puhutaan kosteana ikäluokkana, mutta haasteita riittää valtavasti myös työikäisten keskuudessa, Niina Kettunen tietää.
Päihteidenkäyttö ja ikääntyminen on huomioitu seudun ehkäisevässä päihdetyössä jo aiemminkin: vuosien 2010–2013 aikana on koulutettu Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kotihoidon henkilöstöä päihteidenkäytön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen.
– Yhteistyö eri viranomaisten kuten aluehallintoviraston, poliisin, vähittäiskaupan ja ravintoloitsijoidenkin kanssa on tärkeää, Niina Kettunen kertoo.
Jokaisen teot vaikuttavat
Ehkäisevässä päihdetyössä lähtökohtana on se, että luennoimalla ja moralisoimalla ei tuloksia saada.
– Jokainen kuntalainen voi vaikuttaa positiivisesti omilla teoillaan ja valinnoillaan, Janakkalan kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, erityisnuorisonohjaaja Satu Punkari sanoo.
Janakkalassa ja Hattulassa on erittäin hyviä kokemuksia muun muassa koululaisten toiminnallisista vanhempainilloista Askelmista, joissa nuoria koskettavia asioita on nostettu esille. Lammi toimi tällä sektorilla suoranaisena suunnannäyttäjänä.
– Toiminnallisten teemailtojen tulokset ovat hyviä, kun mukana on moniammatillisia osaajia, Satu Punkari kertoo. Toiminnalliset illat voivat rakentua esimerkiksi rastireittiin, jonka varrella joudutaan etsimään tietoa ja ratkomaan ongelmia yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa.
Niina Kettunen ja Satu Punkari toivovat myös kuntalaispalautetta sekä avointa keskustelua.
– Kaikki uudet ideat ovat tervetulleita, kaksikko patistaa ottamaan yhteyttä wikisivuston myötä.
Ehkäisevän päihdetyön wiki löytyy osoitteesta:
ja