Kuka tahansa voi päätyä omaishoitajaksi. Väestö vanhenee, ja yhä useampi eläkeläinen hoitaa huonokuntoista puolisoaan kotona. Suurimpia tekijöitä omaishoidon tarpeeseen ovat terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen sekä muistisairaudet. Omaishoitaja voi olla myös esimerkiksi vammaisen lapsen vanhempi, tai aikuinen, joka huolehtii omista vanhemmistaan.
- Tällä hetkellä maassamme on arviolta 300 000 omaishoitajaa. Heistä vain noin 10 prosenttia on omaishoidontuen piirissä. Hämeenlinnassa omaishoidontuen saajia on noin nelisensataa, SPR:n
Hämeen piirin aluetyöntekijä Taina Laakso valaisee tilannetta.
Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset ovat usein tiukilla. Viime vuonna omaishoidontuen saajista 69 prosenttia oli naisia. Eläkeiän kynnyksellä monella on myös pieniä lapsenlapsia, ja samaan aikaan omat vanhemmat ovat melko iäkkäitä. Tavallisimmin omaishoidontukea saava kuitenkin hoitaa kotona omaa puolisoaan.
Vertaistukea kurssilta
SPR:n tukitoiminta omaishoitajille käynnistyi tänä kesänä. Hämeenlinnassa järjestetään 13.9. alkaen nelipäiväinen hoito- ja huolenpito -kurssi omaishoitajille.
- Kurssille on ilmoittautunut jo 17 henkilöä, mutta mukana mahtuu vielä.
SPR koordinoi ja järjestää kouluttajat RAY:n rahoittamaan omaishoitajien tukitoimintaan. Kurssilla käsitellään muun muassa hoitoa, tapaturmien ehkäisyä ja ergonomiaa ammattilaisten johdolla.
- Vertaistuki on päivän sana. Olisi tärkeää, että omaiset saisivat eväitä arjessa jaksamiseen, sekä apua, tukea ja tietoa, Laakso luettelee.
Kurssin jälkeen kurssilaiset kutsutaan palautekeskusteluun:
- Heidän kokemuksensa otetaan yhteiseen käyttöön.
Tukea ystävätoiminnasta
Monesti omaishoitajat ovat kokeneet, että omat ystävät kaikkoavat. Jos puoliso on sairastunut dementiaan, ei vastavuoroista keskustelukumppania oikein löydy. Moni omaishoitaja kaipaa myös pientä omaa hetkeä. Omaishoidon tukitoimintaan kuuluu myös vapaaehtoistoiminta.
Ystävätoiminnasta moni omaishoitaja voisi saada piristystä arkeen.
- SPR:n ystävätoiminta on kohdistettu pääasiassa ikäihmisille, mutta tällä hetkellä ystävätoimintaan etsitään vapaaehtoisia ystäviä myös omaishoitajille.
Laakson ajatuksissa siintää eri vapaaehtoistoimijoiden osaamisen yhdistäminen, niin eri järjestöjen kesken, kuin yksittäisen järjestön sisälläkin. Näin tietty erikoisosaaminen saataisiin mahdollisimman monen käyttöön, ja samalla järjestöt voisivat karsia koulutuksistaan päällekkäisyyksiä.
- SPR:n ystävätoiminnalla on osaamista, ja voimme yhdistää mallin omaishoitajien tueksi, Laakso visioi.
Erilaisia tarpeita
Ystävätoiminnan koulutuksessa huomioidaan erilaiset koulutustarpeet. Kun mukaan tulee eri sektoreiden vapaaehtoisia, myös ideoiden määrä ja innostus kasvavat.
- Ystävätoiminta liittyy omaishoidon asiaan, ja miksemme voisi tehdä yhteistyötä eri osa-alueiden kesken. Samalla voimme laajentaa toimintaa ja jakaa vastuuta, SPR:n Hämeenlinnan osaston ystävätoiminnan vetäjä Kirsti Konu sanoo.
Miehillä ja naisilla on erilaiset intressit, myös vanhemmiten. Miehet virkistäytyvät mieluiten toiminnan kautta. Esimerkiksi Tampereella miehille järjestettiin moottorisahan korjauskurssi, ja se osoittautui erittäin suosituksi.
- Miehiä kaivataan myös ystävätoimintaan, mutta miehet haluavat tehdä jotain muuta kuin puhua hoitamisesta, Konu tietää.
Kursseille ehtii vielä
SPR järjestää hoito- ja huolenpito -kurssin omaishoitajille Voutilakeskuksessa neljänä peräkkäisenä iltapäivänä 13.9.–4.10. klo 12–15. Haku hakulomakkeella 28.8. mennessä. Lisätietoja: SPR:n Hämeen piirin aluetyöntekijä Taina Laakso, puh: 040 135 8870, taina.laakso@redcross.fi.
Ystävätoiminnan peruskurssi järjestetään SPR:n Hämeenlinnan osaston toimitiloissa, Palokunnankatu 20 A 2 krs., perjantaina 13.9. klo 17–20, ja Vapaaehtoiskeskus Pysäkillä lauantaina 14.9. klo 9–15. Peruskurssi antaa valmiudet toimia Punaisen Ristin ystävätoiminnan eri osa-alueilla. Kurssi on maksuton. Ilmoittautumiset maanantaina 9.9. mennessä puh: 03 682 4334 tai spr.hml@armas.fi.