Vielä vajaa vuosisata sitten maaseudun asiointireissut tehtiin pääosin kävellen ja talvisin hiihtäen. Pitäjien kirkonkyliin johti syrjäkyliltä polkuja, joita pitkin taivallettiin niin kauppareissulle kuin sunnuntaikirkkoon. Taival oli aina lyhyempi kuin silloisia kärryteitä pitkin. Maantieverkosto syntyi ajan myötä pääosin juuri näille kärryteille.
Rengossa ”kirkkopolkuja” on jo osin hyödynnetty syksyisillä patikkaretkillä Ahoisten ja Nummenkylän suunnalla. Nyt renkolaiset haluavat kerätä perimätietoa kaikista mahdollisista pitäjän kirkkopoluista.
– Ahoisten kylästä Rengon kirkonkylään soljuu kirkkopolku pitkin harjumaisemia. Samaa polkua käyttivät läheisen Kaloisen kylän asukkaat. Vastaavia on varmasti muuallakin, mutta niistä tietäviä on enää hyvin vähän elossa. On viimeinen aika kuulla tietoa entisaikojen kirkkopoluista, vaikka sitten jälkipolvien perimätietona, yhtenä aktiivina perimätiedon keruussa toimiva Irmeli Anttila sanoo.
Hän oli seitsemän vuotta sitten käynnistämässä paikallisen partiolippukunta Jaakon Samoojien kanssa Syyspatikkaa, joka hyödyntää edelleen näitä vanhoja metsäisiä kirkkopolkuja. Syyskuussa on vuorossa jo seitsemäs Syyspatikka.
– Silloin etsittiin tarkoituksella juuri nämä entisaikojen metsäpolut patikointia varten. Talkoovoimin on pidetty reittejä kunnossa, sillä välillä metsää hakataan niin, että polut peittyvät, Anttila kertoo.
Jaakon Samoojien lippukunnan nykyinen puheenjohtaja Anna Temonen ja aikaisempi puheenjohtaja Elina Laine kuuluvat jo siihen sukupolveen, joka on kulkenut asiointitaipaleensa pelkästään autokyydillä. Silti historia kiinnostaa.
– On tosi mielenkiintoista kuulla tietoa näistä kulkureiteistä ja päästä itsekin kulkemaan historiallisia polkuja, Anna Temonen sanoo.
Ahoisten maamiesseurantalolta lähtevä kirkkopolku kulkee harjujen päällä (mm. Alimmaisenharju, Mutulanharju, Kakarinharju) valtaosan kirkonkylään johtavasta metsätaipaleesta. Metsätaipaleen kautta matka lyhenee noin puoleen verrattuna reilun kymmenen kilometrin maantiereittiin.
– Vastaavia polkuja on varmasti muiltakin kyliltä. Olisi hyvä saada kasaan tietoja, joiden perusteella polut voidaan määritellä ja ottaa ”uusiokäyttöön, Anttila naurahtaa.
Kaupunkilaisia kiinnostaa
Partiolaisten Syyspatikka kiinnostaa paikallisten lisäksi myös kaupungeissa asuvia. Luonnossa liikkuminen avaa silmiä monelle aikaisemmin vieraalle asialle. Hyvin merkityt reitit takaavat sen, ettei eksymään pääse. Mukana on vuosittain noin 150 patikoijaa.
– Cityihmisille monet kasvit, sienet ja jopa marjat ovat tuntemattomia. Jos meillä olisi enemmän voimavaroja, järjestäisimme patikan yhteyteen enemmän tietoiskuja. Uusia ideoita on kuitenkin tulevan syksyn tapahtumaan luvassa, Anna Temonen kertoo. Patikan taukopaikoille järjestetään esimerkiksi tutustumis- ja kokeilutehtäviä.
Syyspatikan reitit ovat 4–20 kilometrin mittaisia, reittivaihtoehtoja on useita. Pisimmillään käydään Nummenkylän maisemissa. Nummenkylän kyläaktiivit osallistuvat osaltaan taukopaikkatarjoilujen järjestämiseen.
Lähtö ja maalipaikka on Ahoisten maamiesseurantalolla, jossa on myös ruokatarjoilu patikan päätteeksi.
Vanhoista kirkkopoluista tietoja kerää Irmeli Anttila, puh. 050 349 9429.